Ei niin hienoa ja todella hienoa

Eilinen päivä meni itse asiassa Mikkelissä - sairaalassa jonne kiikutin eukon. Hän sai kasvoihin ja otsaan, sekä silmän ympärille näköjään "vyöruusun" - ja paukamia kuten vesirokossa.
EI TODELLAKAAN MIKÄÄN MUKAVA JUTTU ALKUUNKAAN! Ei hänelle eikä minulle - eikä vain siksi että menetin (hetkeksi) hyvän apumiehen :o(
Ei niin hieno alkuunkaan :o( Tuo eukon sairastuminen siis.

Perjantaina hain rakennustelineet - osan siitä sain eilen pystyyn - loput tänään. Yksi pieni kätönen apuna olisi tehnyt ihmeitä - mutta nyt tein sen yksin.

Katon pellitys alkaa

Monien viivästymiseten jälkeen pääsin tänään tekemään sitä katon pellitystä saatuani telineen valmiiksi. Ensin oli 22x50 riman naulaaminen siten että aluskate jäi sen ja kattotuolia markkeeravan 2x4 väliin. Se pitää vielä ristitukea yläpohjan palkkeihin. Ihan yes juttu kun ne on K600 ja katto on K900 ;o)

Kun se oli tehty naulasin - olisiko nyt ollut 35x100 (vai oliko se nyt 30x100) patikat poikittain K600 jaolla. Se osoittautui hyväksi valinnaksi kun ryhdyin ruuvaamaan peltejä kiinni. Pysyin puiden päällä enkä rikkonut aluskatetta. Kengän kärki ja polvi olivat juuri sopivat tuohon K600 jaolle. Loppua kohden palvet alkoivat todella vihottelemaan. Olisi pitänyt ottaa toiset housut ja pistää toppaukset polviin.

Kun se oli tehty - nauttien (kiroten) välillä lumikuuroja joita tuli ja meni. Onneksi ei tuuli noussut seuralaiseksi. Sellaisen kanssa olisinkin ollut ihmeissä peltejä asentaessani.

Leikkasin aikaisemman katon pelleistä sopivan pituiset, noin 4.2 metriset pätkät. Ensimmäinen koetus oli itse asiassa sen nostaminen pystyyn telinettä vasten, - kuvan mukaan ja sitten sen nostaminen katolle.

Silloin taas kiitin nuoruudessa harrastamaani painon nostoa ja sen myötä tullutta tekniikkaa. Totesin samalla että vasen käsi nosti paremmin kuin oikea käsi - sen olkapää kun ei tahtonut totella tahtoani pellin nostossa - se nosti vain tietyn matkan ja meni sitten lukkoon. 

Välillä piti avittaa lausumalla oikein sydämen pohjasta muutama Suomalainen runollinen kirosana, toinenkin ensimmäisen perään. Yhden kerran kun sen oikein esitin sen kuin kunnon taiteilija koirakin juoksi kukkulataan katsomaan mitä oikein teen ja katseli ihmeissään minun touhujani.

Ensimmäisen noston jälkeen totesin että se viimeinen saattaa olla jo melkoinen punnerrus - kuten oli. Niitä tuli viisi kappaletta, siis kattopeltejä. 

Loppuvaiheessa alkoi porasta loppumaan akku - tietenkin :o( Välillä loppuivat ruuvit taskusta ja koko ajan tuntui että kohta loppuvat myös ukon voimavarat - jo reservistä....

Kolmatta peltiä ruuvatessani kiinni sain oikein kunnon lumimyräkän - katto peittyi valkoiseksi hetkessä. Onneksi sitä ei kauaa kestänyt. Siinä makasin mahallani kurkottaen täyteen pituuteen ja ruuvatessa ruuveja joka ei tahtonut pureutua peltiin. Kun poistuin siitä kohdasta jäljelle jäi vaaleampi kohta - jossa oli vähemmän lunta.

Lopulta oli kaikki pellit asennettu - ja se oli jos mikä se hieno olo - olisi ollut paljon parempi ellei eukko olisi sairastunut.

Tätä hääpäiväämme ei hevin unohdeta. Ja nyt kun se on kuten se on - se ostamatta jäänyt viinipullo ei enää niin suuresti harmita.

Kun sain pellit katoon, kello oli noin kolme iltapäivällä. Aikaa olisi ollut lisätöihin mutta totesin että nyt riittää kun työ olisi ollut telineiden päällä. Ukko oli nimittäin aika laitta letkumaisessa kunnossa ja raajat tuntuivat harittavan minne sattuu.

Huomenna heti aamusta on vielä pieni punnerrus telineiden päällä. Muotoon leikatun tuulensuojalevyn kiinnittäimen seinän yläosaan ja sitten vesikourun ruuvaus kiinni.

Puolen päivän maissa alkaa telineiden purku ja palautus takaisin kun pitää mennä Mikkeliin. Täytyy viedä eukko taas sairaalaan ja nyt silmälääkärille. Samalla palautan ne telineet RamiRenttiin.

Niin, rakennusvalvoja kävi eilen tontilla ja oli ihan tyytyväinen tekemääni työhön, sokkelin muuraukseen, ja saunaosaston runkorakenteeseen sekä tehtyyn työhön ja pari vinkkiä tuli siihen miten tietyt asiat pitää tehdä - jotka jo olin huomioinut tekeväni. Normaalisti ne olisi jo tehty mutta kun tämä projekti ei ole alkuunkaan normaali - siten hommat etenee hieman "oudolla tavalla".

Sitten todettiin miten teen routaeristyksen talveksi vaikka joudun vielä kaivamaan sen auki salaojaa varten - tai sitten en.

Taidan sittenkin repiä kunnon ojan sokkelin viereen 1.3 metrin kauhalla. Ainakin routaeriste mahtuu siihen sitten kunnolla ja salaoja sen alle. 

PS. Alla kaksi valokuvaa. Toinen otettu vanhalla 8Mpx Canonilani ja toinen uudella iPhone 4:llä.

iPhone 4

Ei hassumpi kuva "kännykällä"

Canon A720 IS, 8 Mpx, 6 X optinen Zoom

Kuvissa on eroavuutta, vallitsevassa valaistuksessa. Kuvankäsittelyllä iPhone 4 kuvasta saattaisi saada OK.

Kuvakoot: iPhone 795 Kt ja Canon on 1.4 Mt, kumpikin JPEG vietynä iPhotosta.