torstai 14. tammikuuta 2010

High Speed… ja sanopisinko myös että LOW SPEED




High Speed… ja sanopisinko myös että LOW SPEED

Viereinen kuva on luonnon muokkaama johon meillä ei ole osaa eikä arpaa. 
Se ON meidän UUSI koiramme - todella hiljainen ja pysyy paikallaan. Otin sen eilen illalla.

En sano olevani "High Speed" liikenteessä; vaikka sainkin 115 € rikesakon Joulukuussa - ensimmäinen noin neljään vuoteen.  Voin sanoa etten ole myöskään mikään "Low Speed" - liikenteessä.

Mutta juttuni ei nyt ole liikenteestä - näin ensi alkuun - jatkona kyllä.
Kävin tänään Lohjalla ja ostin sen vanhemman höylän (400V,  300 mm kutteri). Pienellä lisähinnalla sain valurautarunkoisen (johteet) sorvin. Sen mukana tuli 8 taltan setti - täydellinen pakkaus! HSS eli High Speed Steel, SHEFFIELD England! Ynnä muuta - joiden kappale hinta lähentelle € 50.

Jo alkoi kutkuttamaan kun näin tuon taltta setin - niillä taltoilla nimittäin muokataan puu aihiosta sitä mitä halutaan!
Ja sitten kotona kun otin autosta ko. 8 kappaleen talttasetin sisälle totesin että siitä ei oltu käytetty kuin kolmea terää - eikä yhtäkään oltu hiottu eikä sliipattu. Kaikissa oli toki hieman ruostetahroja.
Tuotteen nimi on RECORD POWER, joten menin nettiin ja yllätyin.

Olin takuu varma että ne ovat vähintään € 70 kappale, ainakin € 60 kappale, ja pakkauksena jossa on 8 kpl, vähintään € 40, ellei 45.
Eli, ensin €560 tai 480, sitten pakettina 320 tai 360.  Iso raha kuitenkin kun maksoin kaikesta minkä tänään ostin €450. Pyynti oli 500, mutta sain sitten alennusta Bensarahaan, tuon € 50.
Netistä löysin heti että 8 satsia ei ole, on vain 6 kpl ja hinta noin 100 punttaa, eli miltei sama euroissa. :(
Se siitä kutkuttamisesta - petyin suuresti.
Tulevaisuus kertoo sitten miten hyvää laatua tuo HSS sitten on. HAlvimmat Suomessa ovat kuitenkin noin €70 luokkaa kappale ja setit ovat neljän, viiden taltan luokkaa ja noin pari sataa.
Kuitenkin - olen mitä ilahtunein koko setistä jossa ovat juuri ne taltat joita tarvitsen - ja minusta tuntuu että ne ovat riittävän tasokkaita (jäykkiä).
Sorvauksessa mikä tahansa tärinä on pahaa pahempi juttu - jopa vaarallinen terveydelle ellei "sitä" osaa varoa.
Sorvauksessa halpatuote pitäisi kieltää lailla terveydelle vaarallisena, kuten myös sorvit joita myydään esim. puu surveina.

Ostamastani sorvista en osaa vielä sanoa mitään ennen kuin kokeilen, vaikuttaa kuitenkin ihan YES harrastelija vehkeeksi. Paljon parempi minkä ostin Hong Kong liikkeestä. Se ei ikinään toiminut, enkä saanut sitä toimimaan. Sen hinta oli noin € 50, eli vähemmän kuin halpa tarjous taltta.
Ensin ruuvasin Honkkarista ostamani sorvin  pelti rungon kunnolla kiinni alustaan, mutta johteet antoivat peräksi, ja kaikki muu. Kone tärisi vaikka mitään puu kapulaa ei koneessa olut.
Laikka heitti noin 2 mm, joten sorvautin sen alan liikkeessä suoraksi ja se maksoi minulle ilman kuittia € 20. Miltei puolet siitä mitä maksoin itse sorvista! 

OK - tuskin saan sitä sorvia enää palautetuksi.
Noin 7 tunnin ajomatkalla tänään  tuli mieleen yhtä jos toista - yksi oli mieleen tullut juttu oli seuraava.
Puran ko sorvin ja ostan uudet  osat jostain metalli liikkeestä, kuten johteet ja muut tavarat ja hitsaan ne sitten kasaan  ja saan siten uuden sorvin rungon. Sitten vain koneisto kiinni siihen runkoon. Johteet tulee pylkän mukaisesti. Saan tehtyä siitä sorvin jolla voin pyöristää suurempaa tavaraa, esimerkiksi aidan tolpat, ym. Pituus aina - vaikka kahteen metriin tai enemmän jos haluaa puu tolpat (pylväät) verannalle.  Vanhana metallimiehenä tiedän että se onnistuu. Silloin lähemmäs tai yli 3 metriä.

Höylä toimi hienosti - 400 V ja 300 mm kutteri, kahdella terällä. Lisäksi tuli uudet vaihtoterät. Mitä niitä peukaloin, myös ne käyttämättömät, ne odottaa hienoa hiomista ja kiillotusta. Paskat peukalossa jäi peukaloon, ei mitenkään hyvä juttu.
Ensin pitää katsoa jos saan tehdyksi niille jigin tahkooni, sitten on katsoa miten hyvästä teräksestä ne on alkujaan tehty - eli kannattaako ne viedä koneistamoon. Tylsillä ei kannata ryhtyä mitään hienompaa tekemään. Ellei laatu ole OK on vain ostettava uudet HSS laatua olevat terät.

Ostamani koneet ovat vielä peräkärryssä ulkona - pakkasessa.
Ja taas kerran lupasin tehdä kärryyn peruutusvalon. Aamulla "vexailen" sitten kärryn verstaan oven eteen (kapea paikka) ja siirrän ne ostamani ja himoitsemani laitteet sitten sisälle ja puhdistan ne kunnolla. Jokaisessa on hieman käytön puutetta ja siten myös ruostetta.
Pieni "kemiallinen" pesu ja rasvaus. Sitten katotaan niille paikkaa verstaan lattialla. Höylä on kuitenkin ihan, tasan tarkkaan "keskellä" lattiaa leveys suunnassa. Saan siten höylätyksi noin 3 metrin laudan. Työhuoneen leveys on reilut 7 metriä.
Kullekin koneelle löytyy sopivat ankkuripultit - ja lattiassa on niille riittävästi paksuutta.
Olkoon sitten miten hyvä ammattitaito käytössä - niin siitä ei ole paljoa apua kun kone(et) alkavat "vibrate", eli tärisemään.

Edelliseen sen verran lisää että viimeistään viikonloppuna tulee kuvasarja em. kohteista.


Ja sitten siihen liikenteeseen


Alku matka  oli liukasta, alkoin noin klo 7 - koko matka oli liukasta ja koko matka oli vain "LIUKASTA".  Kun vanha Volvo alkaa sutimaan nelosella 70 km/h nopeudessa, se ON liukasta. Siten kaikki oli ihan normaali talvinen liikenne sää Suomessa. Keli oli muutoin lumeton ja noin 10 asteen pakkanen - etelässä noin 7. Aamulla noin -12 asteessa oli aika lailla sumua Mikkeliin ja sieltä Heinolaan.

Mutta - TIEDÄN että kukin ajaa kykyjensä mukaan, mutta pitääkö se olla 50 km/h 80 alueella jossa ei voi ohittaa?
Miksi 50 km/h alueella ajetaan 20-30? KOSKA ihaillaan tietyömaan mahtavia koneita!
MIKSI auton omistaja ei näe ja ymmärrä että kesärenkailla ja talvirenkailla nopeusnäyttö on eri? Omassa Volvossani kesärenkailla nopeus on
GPS mukaan yhtä ja sama. Talvirenkailla se on 7 km/h pienempi.
Kun ajan talvirenkailla mittarin mukaan 80 todellinen nopeus on 73!
Minulle 80 km/h on minimi sille että voin ajaa vitosella, 95-90 on ihan toimiva juttu eikä ole tarvetta siirtää neloselle.  Mutta kun edessä ajetaan kilometri kilometrin jälkeen 75-78 - olen helisemässä - ihan "teknisesti" vitosvaihteella - etenkin kun perässä on kärry.

Näen että auto tulee Kuortin ABC liittymästä rampilta alas - ajan 85-90 ja ajattelin jo painaa kaasua, en tehnyt mitään kun näin että auto sivulta tuleva auto kiihdyttää ja ajaa väkisin eteeni.  Alusta oli pahuksen liukas ja mulla kärry takana. Tilanne meni siten etten tarvinnut edes nostaa kaasua. Sitä kaduin sitten aina Mikkeliin asti - eli helvetin pitkän matkan!

Se saatanan, hörökorvainen körmyniska ajeli koko matkan alle 80 km/h, paitsi… niin, kun yritin ohittaa sen ohituskaistalla! Olin valmis nostamaan nopeuden tuonne sataseen - hetkellisesti, ja ohituskaistalla se voisi olla OK kun lumen alla ei olisi niin liukasta. Pito olisi parempi.
Nopeus oli sitä kunnes, - kun hänen eteen tuli hitaampi auto - ja heti kun tuli ohistuskaista hän ohitti sen hidastelijan - minä en siihen mahdollisuuteen päässyt - enkä myöhemminkään. Sen perässä sitten ajoin noin max 70 km/h! sellaiset 30 km, kunnes se kääntyi pois. Kuski heilui ja kääntyili kuten tuuli viiri. Puhui näköjään vaimolleen ja lapsilleen takana. Auto oli aika kookas ja hieno, eli arvokas, aika uusi iso maasturi (SUV). Sen auton siis tuo hörökorva-körmyniska ohitti.
Eikä aikaa kun se hörökorva oli taas minun edessä! Pääsin siitä eroon vasta kun se jatkoi matkaa vitos tietä pohjoiseen kun itse käännyin sillan jälkeen Graaniin ostoksille.
"Hörökorva"? Ukolla oli mahtavat korvat ja körmy niska.

Lähellä kolaria
Olin lähellä kolaria, noin 1 metri, ehkä 1.5 metriä peltivauriosta.
Oltiin 50 km/h alueella, risteys kun edessä oleva k-auto niittasi liinat kiinni ja kuulin jopa sisään sen äänen mikä tulee kun jäällä jarrutetaan.
Se oli yks kaks menossa poikittain - sivu luisussa oikealla, käänsin vaistomaisesti vasemmalle - ja heti takaisin oikealle kun eteen tuli h-auto! Sitä se k-auto väisti.
K-auto palasi takaisin kaistalle, ajamatta ulos, ja - en tiedä montako sekuntia siinä meni, näin seuraavan.
Vastaan tullut auto oli ajanut kääntyessään puoleen väliin meidän kaistalle kääntyessää meidän ajokaistan läpi, eli ajosuuntaansa nähden vasemmalle.

Kun kuorma-auto palasi takaisin, se ohjautui yli vastakkaiselle kaistalle (mikäli siinä olisi ollut auto - se olisi tietänyt töitä peltisepille ja maksuja vakuutusyhtiölle) - silloin näin että sen edessä oli vielä 2 h-autoa jotka korjasivat liikettään.
Jokainen meistä olimme jonossa kuten sorsan jälkeläiset emonsa perässä ja sitten tuli tuo nainen ja liukui jarrutuksessa meidän kaistalle.
Tuo nainen tuli liian suurella nopeudella risteykseen ja ajautui jarrutuksessa vastaan tulevien kaistalle, sen puoleen väliin.
Kaikki muut näkivät sen tilanteen hyvin - minä en nähnyt mitään sen k-auton takaa - vain että valitsemani suunta väistössä oli väärä - kun edessä oli h-auto.

Kesäkeli nopeudet
Tuli ajettua reilut 600 km ja näin toistuvasti, ei vain moottoritie osuudella, myös hitaammilla pätkillä kuten Mäntsälä - Hyvinkää - Lohja  ja takaisin aivan käsittämättömiä nopeuksia.
Parhaiden arvelin olevan lähemmäs 140 tai enemmän. Myös paketti autoilla.
Vastakohtana olivat sitten nuo 50-60, eli Mopo-Auto nopeudet. Kun liikenteessä näkee traktorin - sitä osaa varoa - em. ei osaa ajoissa ennakoida.
Koko matkan keli oli poikkeuksellisen liukas. Ei niin mitään pitoa.

Tässä oli nyt purinaa tälle päivälle.
Ajettuani noin 5 km kotoa muistin etten ollut ottanut Buranaa heti aamulla ja yhtä mukaan - kuten olin ajatellut. Kahvi ja eväät tulivat mukaan. Siten sitten kärsin lonkka/selkä/jalka kivusta koko matkan, jopa niin että ajattelin jo kurvaavani johonkin lähi apteekkiin.

Eilen oli 13. päivä. Kuukauden kuluttua, Helmikuussa esikoiseni, poikani täyttää vuosia - mitä niitä nyt tulee kun on syntynyt -77? Vaikka on aviossa on vielä "LAPSETON" - enkä minä ole vielä se ISO-ISÄ :(
Se taitaa olla sitä "nykyaikaa" - kun ollaan niin "aallon huipulla".
Jos ei poika - niin toivotaan sitten että tyttäreni tekee minusta sen - ennen kuin vaihdan hiippakuntaa.


2 kommenttia:

  1. Minä ajan joka päivä Karkkilasta Helsinkiin ja takaisin. Lähes joka päivä näin talviaikaan on joku tiellä joka pelkää ajamista. Pelkää niin paljon, ettei uskalla peileihin vilkaista, että näkisi se kilometrien valojonon takanaan ja päästäisi joskus ohi.
    Ne jotka tietoisesti ajavat "kykyjensä mukaan" hitaammin tuntuvat aina joskus väistävän linja-autopysäkeille.
    Ei auta kuin hyppiä tasajalkaa ja miettiä, että mihinkäs tässä kiire olikaan. Sen kun istuu ja antaa ajan ja auton viedä.

    VastaaPoista
  2. Moi Pekka,
    Minun piti kirjoittaa kirjoittamani uudelleen, meni aika lailla sillisalaatiksi - eikä viinaakaan voi siitä syyttää.
    Joskus epäonnistun pahemman kerran Suomenkielen kanssa - josta kuulen alati mm. lapsiltani.

    Toinen tosi harmillinen juttu ovat ne autoilijat jotka ajavat pitkillä vaihtamatta puolikkaalle. Joskus pöllyävän lumen seassa näkyvyys katoaa täysin ja kiinnekohta löytyy vain oikean sivun sumuvalon kajastuksesta.

    VastaaPoista