Olen aikoinaan tottunut kusemaan housuihin ja jopa paskantamaan - mutta se oli ihan eri juttu. Nyt en puhu ajasta kun olin kapaloikäinen vaan aikuinen "körmy" joka tonttuili purjeveneellä avomerellä jossa ei maata näkynyt.
OK, ajattelin jättää edellisien selityksen loppuun - mutta jatketaan nyt kun aloitin.
Yksin purjehtiessani purjeveneellä, sittemmin lasteni äidin kanssa Atlantin reunamilla jossa autopiloottiin ei voinut luottaa - silloin se oli balsapuinen siipi joka hoiti peräsimen, tai sitä ei ollut kuin vain "naru" apuna.
Kunnon myrskyssä jossa laineet olivat pienen kerrostalon kokoiset ei hädän tulessa lähdetty alakertaan vessaan tarpeille. Ne laskettiin suoraan kinttuihin. Vaara siihen että ne saastuttaisivat veneen ei ollut kun päällä oli kunnon sadevaatteet.
Sitten tähän hetkeen
Kerran pari on käynyt remonttihommissa melkein hassusti, etenkin kerran kun kyykytin itseni todella ahtaan tilan kautta uuden rakennuksen lattian alle putkitöihin, talvivaatteet päällä - minua alkoi kusettamaan ennen kuin pääsin kunnolla alkuun - kyllä riemastutti. Ei kun ryömiä takaisin :o(
Toinen kerta. Olin valinnut pakkasten takia työhousujeni alle Adidaksen verkkarit, ja alkoi kusettamaan - ei kun pikku kaveri esille ja hommiin - mutta kun se ei löytynyt"!
Housut oli henkseleillä - sepalus auki mutta ei sieltä mitään löytynyt! Älysin avata vyön, sitten veräjän, työ housut levälle auki, verkkarit alas ja kun kaveri pääsi ulos se jo ruikkasi iloisesti kuormansa lumihankeen.
Ja taas oli pakkaset ja puin kunnon haalarit päälle. Alla tietenkin Adidaksen verkkarit - ja alkoi taas kusettamaan - ei kun pikku kaveri esille ja hommiin - mutta kun se ei taaskaan löytynyt"!
Onneksi haalareissa on kunnon vetoketju joka TOIMII - ja helpotus oli mahtava kun sain yläosan (hartiat) auki ja alas.
Näissä rakennushommissa hätä ei lue lakia ja se on tullut esiin muutaman kerran mitä kummallisemmassa tilanteessa.
Se mitä TODELLA ihmettelen on kun ei edes kaljalla ole osaa eikä arpaa asiaan (paitsi muutaman päivän viiveellä). Vain aamukahvi, sitten teetä ja eukon mehu!
Kun menen Mikkeliin ja ajan HongKong liikkeeseen se on taatusti tyhjennyksen paikka kun on istunut autossa noin 45 kilometriä. Onneksi heillä on siellä pihalla pari konttia joiden välissä on sopiva privaatti tila sen asian hoitamiseen.
Olenkin ottanut nyt käyttöön saman jutun kun aikoinaan harrastin lentämistä. Ennen kuin menin koneeseen matka sinne meni aina WC:n kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti