Syyskuu alkoi

Nyt ollaan sitten Syyskuussa

Kaikenlaista sähläystä ja jotain valmista

Sain lopultakin aloittamani "tupakkahuoneen" - eli terassin valmiiksi.

Oikeastaan se ei vielä ole aivan valmis, sillä nk. ikkunoiden kohdat saavat talveksi suojan ja sisälle tulee säteilijä lämmittämään ulkona oloa. Alalaudoituksen reiät saavat myös "suojan", sisäpuolelle ettei tuuli käy läpi. Vaihtoehtoja muutama.

Syksy tekee tuloaan ja sen huomaa miten ajatus siirtyy siihen että pitäisi kaivaa hieman lämpimämpää palttoota päälle - tulee vilu jos ei liiku ja tee jotain.

Kaikesta huolimatta pörriäisiä liikkuu ja jopa perhosia. Ettei vain viikolla ottamani kuva yhdestä olisi kuluvan vuoden viimeinen?

Komea on kuten kuvasta näkyy. :)

Tällaisten kuvien kanssa olen taas tilanteessa jossa ihmettelen etten ole hankkinut tuota makro linssiä. Kamerani 8 mega pikseliä pitäisi riittää.

Äitini, 83 ikäinen oli toista viikkoa kylässä. Ei ollut yhtä aktiivinen kuten keväällä - nyt selkä esti pahimmat puutarha touhuilut - mutta ei lopettanut niitä.

Kuten viimeksi, hän nautti olosta ja kehui miten hyvin nukkui, miten ihanaa ja hiljaista kaikki on, miten puhdas ilma jne. Puulämmitteinen sauna, etenkin vihdalla oli ihan mahottoman ihanaa. (Siskoillani on sähkö kiuas).

Saimme uudet verhot, jotka hän toi ja ompeli, saimme hänen leipomaa pullaa - ja se vain maistuu paremmalle mitä itse leivon - vaikka en ole huono siinä hommassa. En ollenkaan.

Käytiin Torstaina naapurissa kahvilla - kun kutsuttiin.

Heillä on vanha kolli - kookas kuten koira ja aina puskemassa ja kehrää.

Nyt se puski ja kehräsi eukon kylkeen joka sitten alkoi rapsuttamaan sitä sillä seurauksella että kolli merkkasi "nartun" omaksi puremalla eukon ranteeseen pari, kolme kertaa.

Jäljelle jäi pari pientä reikää jotka sitten tulehtuivat ja kipu oli kova.

Koska tetanus oli OK oli ohje poiketa terveyskeskuksessa seuraavana aamuna, jonne mentiin ja lekuri kirjoitti antibiootti kuurin.

Käsi on jäykkä, turvonnut ja varsin epämiellyttävä.

Plussaa on se että hän voi nyt pitää rauhassa ja hyvällä omatunnolla viikon lomaa.

Ukko-Tonttu sai tutustua siihen osaan kyökin hommista joka kuuluu tiskaukseen ym. No, se siitä ja hyvin menee, jopa pyykin pesu.

Hän ei sentään pääse nostamaan perunoita, se jää minulle, mitä nyt avuksi voi olla yhdellä kädellä.

Viikonloppuna tyttäreni ja hänen äiti kävivät kylässä - ja tietenkin kävimme sinessä. Lopulta löysin komeimman kanttarellipaikan mitä olen koskaan nähnyt - ja tietenkin kamera ei ollut mukana :(

He myös ihastuivat luontoon ja ympäristöön, etenkin tyttäreni ja hänen koirat - joista toinen on koulutettu "rauniokoira" - joka etsii ja hakee - ja löytää.

Se on se joka istuu, poika joka saa aina kyytiä "siskoltaan", vaikka on "Belgialainen". Ne ovat keskenään ihan mahottomia ja tuntuu ettei heiltä voimat lopu koskaan!

Kuva on vastaavasta kaivurista.

Sitten tuli tilaisuus muiden hommiin, kaivuukoneen kuljettajaksi - tuttua hommaa jota olen tehnyt viime vuosina. Se on lähellä, Mikkelissä. Koneena 240 Komatsu. Keikkaa riittää pariksi kolmeksi viikoksi. Sopivaa vaihtelua ja sopiva "katko" kuluneen kevään ja kesän rutiineihin.
Yksi juttu joka "ilahdutti" kovasti oli että ko. koneessa on pyörivä "Encon" kauha. Sitä jos mitä osaa arvostaa.

Citikkani oli jo jonkin aikaa potenut nuhaisuutta ja köhää. Nyt kun tulee päivittäistä ajoa päätin avata nokkapellin ja katsoa mistä moinen tauti johtuu. Se oli kosteus elektroniikan välikapuloissa. Putsasin ne ja tein koeajon kapeaa metsätietä pitkin.
Taas mentiin kuten pitää - kuten jollakin rallin erikoistaipaleella. Kierrokset nousivat hetkessä huippuun ja kakkosella sama - ja sitten hidastus, vauhtia oli liikaa moiselle sorapolulle.
Nuhaisuudesta ja köhinästä ei ollut tietoakaan. Terästetty 1.9 kone Boshin 4 piste ruiskulla oli kuin uusi - vanhuudesta ei tietoakaan :)