Niin se Joulukuu sitten tuli

Tili tuli tili meni... sama loru kun kuukausi vaihtuu... nyt tuli sitten Joulukuu...
Pieniä kommentointeja edellisestä näppäilystä tänne.

Poliisien saatavuus?
Kerroin aiemmin miten kävi kun Poliisi vallan alueradiossa kuulutti ottamaan yhteys murtovarkaista ym. Kohtasimme heidät mutta 112 ei sellaista ottanut vastaan eikä Poliisin Mikkelin Juvan osasto vastannut joka oli ilmoituksen tehnyt. Ne kun päivystävät vain kerran viikossa, Keskiviikkona 2 tuntia Juvalla.

Nyt oli sitten joku älypää Piäksämäentiellä vaihtanut 80 talvinopeuden sataseen, eli 100 km/h. 112 sanoi että ei kuulu heille eikä Poliisille, piti soittaa johonkin tie-X-piiriin - outo nimiyhdistelmä jota en enää muista.
Soitin sitten Mikkelissä kun sain H+ palvelun kännykkään ja siten sitten Mikkelin Poliisin puhelinnumeron - eivät vastanneet ja odotus lakkasi. Näin hyvin Mikkelin seudulla Poliisin palveluiden saanti toimii.

Tänään toteutui taas kuukauden kohokohta kun sain KONE Urakointi lehden. Se jos mikä saa meikäläisen heräämään, vaikka talvi horroksesta. Ja taas tuli se kutina että pääsisi päästä kaivinkoneen ohjainten väliin ja tutustumaan vaikka uuteen Enconin pyörivään. Kehumatta ja kerskailematta olin aikoinaan Suomessa niitä ensimmäisiä joka tykästyi ja käytti (kykeni käyttämään) kaivonkoneessa kyseistä laitetta.

Ja kotiviini maistuu edelleenkin hyvällä - omista viinirypäleistä tehty ja marja aroniasta - tuottajana Arja vaimoni.

Tuli käytyä Lahden alueella, mm. Nastolassa kunnioittamassa tyttäreni synttäreitä ja samalla tapaamassa hänen tytärtä - joka on todella melkoinen vekkuli 2 vuoden ikäiseksi. Saa Ukin todella herkistymään ja ylpeäksi. (Täytyy jättää kehuja tulevaisuuteen).

Puupajassani vähemmän tapahtumia - nyt Joulun lähestyessä taidan kuitenkin "muuttaa sinne" - ainakin osapäiväisesti. Ja sitten katsotaan mitä se kilowattituntimittari tuo esille jatkuvuuden kannalta kun on ensin lämmittänyt pajan lämpimäksi - sellaiset 2-3 päivää. Voi tulla halvemmaksi kuin tuo jokapäiväinen pitolämpö.

PS. On se muuten niin väärin, niin väärin että Joulukuun käyttövaroista pitää huomioida niin monet synttärit - etenkin eukon - jota odotan suurella "kauhulla" miten saan sen onnistumaan. Onneksi voin siirtää omani vuodenvaihteesta seuraavaan viikonloppuun - ja tiliin.
Ja sitten on se Joulupukki, sekään ei toimi ilman että budjettiin on allokoitu käyttövaroja....

Kotiviiniä

Meinas jäädä tuomatta esille toiseksi viimeinen pullo kotiviinistämme. Puolukkaa ja punaherukkaa.

Kotiviiniä Glögipullossa
Huomaa että ei ole sakkaa pullon pohjalla!

Kaunis on väriltään...

Kaunis on väriltään myös laseissa

Maku mahtava ja sitten katsottiin prosentit. Eukko etsi kauan mittaria kunnes sen löysi ja lukemat olivat reilut 13 ja vajaa 14 prosenttia.

Ja maku aivan mahtava.

Aiemmin todettiin että muutama lasillinen on OK, sen yli puolukan happo kuivattaa suun, ja sen huomaa aamulla ikävällä tavalla.

Satsi laitettiin käyntiin Helmikuun 12 päivänä ja pullotettiin varmaan siinä 2-3 viikkoa myöhemmin.

Puolukkaviini

Oli sitten aika katsella pakkasen marjoja - puolukkaa parin vuoden takaa ja silleen ja viinit, siis omat loppu joten sitten vain tehtailemaan.

Ei siitä sen kummempaa ja eksoottisempaa mutta puolukat piti laittaa kolmessa osassa, eri päivinä.

Tänään oli sitten aika ottaa marjat tönikästä ja lapota se toiseen astiaan.

Marjapussukka tönikässä

Vieressä lattialla kattilasatsi jonne marjapussi nostettiin ja valutettiin. Takana koiran vesikuppi.

Tönikän alla styroksi joka on pakkauksesta jossa oli lämminvesi varaaja - kun entinen otti ja hajosi.

Se sopi tönikän alle kuten "nyrkki silmään".

Viinit tönikästä toiseen, eli nyt "lapotaan".

Oivallinen tapa siirtää viini toiseen astiaan, eli lapotaan. Letkulla hissuksiin ja pohjalle jää mitä sinne jää.

Sitten hieman sotkemista ja ravistamista, myös kansi kiinni että päästään hiilihapoista eroon ja lopuksi käymisen esto aine sekaan, sekoittamista ja silleen ja nyt odotetaan pari päivää seuraavaan vaiheeseen.

Koko homma pääasiassa eukon projekti.

Niin se viikko taas meni

Kun muistelee taaksepäin tuntuu ettei mitään ole saanut tehdyksi - ei ainakaan mitään isompaa kun olen säästellyt kyynärpäätäni.
Matin kasaama puupino oli sellainen että olisi talvella kaatunut - joten tuin sen varmuuden vuoksi ja laitoin katteen päälle, etteivät kastu. Noin 5 mottia halottuna.

Sitten olikin aika saattaa WC valmiiksi - siitä kun aikoinaan jäi osa laatoittamatta. Oli kiire saada pyykkikone sinne ja eräs kaappi, joten laatoitus sai odottaa.
Ensin oli tehtävä pohjat, hionta, praimeri jne ja sitten laatoitus - ja että inhoan sitä työtä!
Sen jälkeen heti siivoaminen, ettei laattojen pintaan ja väliin jää liima-ainetta. Kun se on sitten kuivunut oli saumaus - se menettelee mutta sitten taas pintojen pesu pariin kolmeen kertaan! Ei minun hommia mutta tehtävä on.

Koska en saanut tehdyksi jatkoa puupajaani päätin nyt sitten laudoittaa keskeneräisen päädyn ennen talven tuloa ja saada se myös maalattua. Se on tulevan viikon homma.
Samalla tuon kipsilevyjä että pääsen viimeistelemään "mökötyskoppini" - eli uuden huoneen jonne siirrän juttuni - ja itseni. Sekin työ alkaa tulevana viikkona.

Alla sitten muutama valokuva pihaltamme:

Onnettomat punajuuret

Yhden penkillisen söi kesällä peura tai jänis, nyt isot ja komeat toisesta penkistä näköjään myyrät.

Kumpikaan ei toistu ensi vuonna - siihen on keinot olemassa. Saamarin tuholaiset!

Niin ja tikka rakastui omenoihimme!

Viinirypäle

Ensimmäinen sato - oliko nyt neljäs vuosi. Muutama terttu - joilla ei vielä saa viiniä tehdyksi.

Nyt kun näyttää kasvavan täytyykin hankkia muutama pensas / puu lisää.

Nyt tulee viini herukoista ja hieman karpaloita mukana. Ensi viikolla on sitten pullotuksen vuoro. Komiasti on poeka pulputtanut, nyt toki rauhoittunut, mitä joskus ilmaisee olemassa olostaan.

Näitäkin on, kehäkukkia ja kärpäsiä

Kärhöjä on eri värisinä, parin metrin pituinen pensas

Ja ruusujakin löytyy jotka vielä kukkivat!