torstai 6. tammikuuta 2011

Loppiainen tuli ja meni

Tein heti aamulla 0.5 l pullataikinan, kun se oli kohonnut leivoin yhden kolmen letin pitkon ja lopusta tein kanelipullaa eri muodoissa. Sen tehtyäni jätin niiden paistamisen eukolle.
Hän teki myös yhden uuden, Tarinan ohjeen mukaisen sipulipiirakan - ja se oli jotain joka tehdään uusiksi.

Kun vieraat olivat lähteneet viiden maissa - ensimmäinen satsi (toinen sitten sunnuntaina), menin verstaalle ja puupajaani jatkamaan touhuilujani.
Muotoon leikatut palat mahongista ensimmäiseen kerrokseen. 12 kpl ja leikattu 15 asteen kulmaan
Riman leikkaaminen on koko projektin kriittisin vaihe, se ei anna anteeksi mitään ja lopputulos on ikävästi ruma, jos menee edes 0.5 astetta sivuun.

Kuvan oikeassa yläkulmassa on vanerista tehty tarkistuskappale. En löytänyt muistiinpanojani joten oli pakko tehdä yksi proto ja tarkistaa valmiin kiekon halkaisija. Kun se oli tehty tiesin miten pitkiä paloja sahaan. Vasemmalla on 240 hiekkapaperi, josta lisää alempana.
Ensimmäinen sovitus
Leikkatut palat siirtyvät sitten ensimmäiseen sovitukseen jossa katson että kunkin palan väliin ei jää edes hiuksen paksuuden vertaista rakoa (kolmiota).
Palojen hionta ja uusi tarkistus
Edellisen vaiheen jälkeen hion jokaisen palan vieressä olevalla 240 paperilla - hyvin kevyesti. Vaikka minulla on - muistaakseni 90 vai oliko se 92 palanen kovametalli terä se ei kuitenkaan leikkaa aina täysin puhtaasti - puu vain välillä rispaantuu. Sitten uusi tarkistus palojen sovituksessa. Mikäli esiin palojen väliin tulee rako se korjataan tässä vaiheessa. Todella inhottava työ rupeama.
Liimaus tehty
Huomasin ottaneeni nopeasti kuivuvaa liimaa, hitaampi olisi riittänyt. Nopean kanssa en koskaan yhdistä paloja kunkin liimauksen jälkeen vaan jätän kuvan mukaan irti toisistaan. Liimaa ei saa olla liikaa eikä liian vähän.
Kun kaikki on liimattu vasta sitten yhdistän ne ja sovitan kulmat yhteen yhdeksi renkaaksi. Kun se tuo segmentointi on tehty vetäisen pari kiristävää kuminauhaa renkaan ympärille ja se riittää pitämään rakenteen kasassa.
Muovi jota käytän estää liiman tarttumisen alustaan - eikä se tartu edes muoviin.
Siinä se on ja kuivuu
Lopuksi asetan painon päälle ja pieni napautus jotta mahdollisesti koholla ollut pala on pinnan kanssa tasainen. Jää vähemmän hiottavaa tai ei ollenkaan.

Niitä sitten tehdään tarvittava määrä ja tuotteen mukaan ei leveyksinä jotka sitten liimataan toistensa päälle. Määrä riippuu siitä miten iso, eli korkea tuotteesta tulee. Palat voivat olla eri materiaalia, siten eri värisiä, eri kokoisia jne.
Kun se on tehty liimataan pohja, joka tehdään erikseen ja muotoillaan kansi, jos sellainen tulee.

Kun se, eli kun aihio on tehty pohjaan liimataan pulikka joka menee sorvin istukkaan ja sitten vain sorvaamaan. Ja sen "pulikan" on oltava just oikein suorassa muuten aihio alkaa vipottamaan ja se taasen tietä huonoa lopputulosta, epäsymmetria ei aina ole kaunista.
Ennen sorvausta tarkistetaan taltat ja teroitetaan - tylsillä taltoilla ei saada aikaan muuta kuin kaiken sen työn tuhoamisen mitä on tehty.

Lisäkuvia tulee kyseisestä tuotteesta sen matkatessa valmiiksi. Sitä voi käyttää esimerkiksi "namurasiana".
Työvaiheita on useita ja se on aikaa vievää tuhertelua kuten viimeistely, materiaali aina jalopuuta - joten myyntiin meneville tulee jonkin verran hintaa leveydestä ja korkeudesta riippuen. Halvimmat alkaa verottomana noin € 80 tasosta - josta ei paljoa tuntipalkkaa tule materiaali ym kustannusten jälkeen.

PS. Näennäisesti saman näköinen ja kokoinen voi maksaa kevyesti 3-5 kertaa enemmän. Miksi - siitä lisää myöhemmin, tai ainakin Puupajani kotisivulta - kunhan saan sen tiedon päivitetyksi sinne esimerkeillä.






2 kommenttia:

  1. Jälleen on kaunista tulossa pajassasi.
    ;o) melkoinen palapeli, jossa täytyy olla tarkkana kuin porkkana.
    Jep ja terävät työkalut.
    Aikanaan vedin sudariryhmiä ja kehoitin vanhempia huolehtimaan, jotta puukot ovat teräviä.
    Siitäpä alkoikin melkoinen sorina ...
    totesin, jotta asiahan on turvallisuus kysymys...
    terävä puree puuhun eikä lipsu ja jos tekee haavan niin se on "sileä reunainen" ja helppo tikata.
    Tuossahan on toinen pähkäämisen aihe juustonkaltainen ... mitä ihmettä se on?
    NOh, silloin, kun aikoo herkkua tehdä niin silloin käytetään ehtaa tavaraa. Kaloreita ja jouleja laskeskellaan arkena.
    Toukukasta viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Kiitos,

    Huomenna tulee taas vieraita aj sitten meitä on 9 plus koira - kaikki keittiössä - no seuraavissa pippaloissa on kyllä tilaa jos sisällä pidetään - kunhan saan remontin valmiiksi.

    Eukko kokkaili ja touhuili sisällä, imuroi, pesi sitä sun tätä ja minä lähdin lipettiin - pajaani touhuilemaan juttujani.

    PS. Kyllä sentään tamppasin matot ja tein lumitöitä ;-)

    VastaaPoista