maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuoden vaihde, "uusi vuosi"...

Niin, vuosi vaihtui, ja sitten.
Varsinainen tietokoneeni (on) huollossa ja kuka tietää mikä on päätös ja jos joudun maksamaan 70 € siitä että (se) käy siellä huolllossa tai sitten saan uuden - kuten pari vuotta sitten. Tai korjaavat sen - .... Korjaavat sen?
Nyt alkoi naurattamaan, sillä 21.5 tuuman iMac koneita "ei" kyetä korjaamaan oli vika miten pieni tahansa.
Tähän väliin uusi "ilmiö" rutiineissamme. Vaihdettiin kalusteiden paikkaa ja tuon jälkeen kadotan jatkuvasti  puhelimeni...

Aattona tuli poikani ja hänen rakas, joitakin tunteja ennen sitä poikani äiti. Syötiin ja silleen ja sitten paukuttelin rahaa taivaalle. Itse asiassa en minä niitä sytyttänyt, vaan poikani. Suurimmat mitä rahalla sain (leluja sanon minä ja € 30 12 kpl) - ja olivat joten kuten OK mutta kaukana siitä mitä olin toivonut.

Naapurit kehui, pauke kova ja "isoja" kuvioita (?). Juupa juu kun ei tiedä paremmasta. Poikani laukaisi ensin yhden, testi ja piruuttaan katsoi kelloa että vuosi vaihtuu ja me "odoteltiin, odoteltiin"...

Pääsin viimeisenä nukkumaan, 03.30 aikoihin, sitten puolelta päivää kytkin saunan päälle. Ennen sitä yksi jos toinen ilmestyi aamiaiselle - kuten munkit / nunnat - luostarin aamiaiselle. Toki aika eroa oli lähemmäs puoli vuorokautta. Heidän / meidän ilmeet huomioiden olisimme hyvinkin sopineet luostari ympäristöön. Ja tinat jäivät valamatta!
Mutta hauskaa oli ja juttua riitti kunnes.... sänky kutsui kuten seireeni luokseen...

Se oli se ns. "eka päivä" vuonna 2016 ja seuraavana päivänä tuli tyttäreni perhe ja lapset (tyttö 3 v ja nuorin poika alle 1 v), sekä heidän "Topi peto, oikea terroristi"!
Jaa että mikä? No, se oli tyttäreni uusi noin 12 - 13 viikkoinen susikoira ja meidän "Viki" yritti laittaa sitä "alamaiseksi" onnistumatta siinä - ja se oli sille Topille hauska leikki jne. Heidän toinen koira (Belgialanen) jäi hoitoon.
Niissä ympyröissä poikani "lintukoira" ihmetteli koko touhua... ja yritti saada osansa toiminnasta.
Jo oli menoa ja meininkiä ja hauskuutta... ja Ukki opetteli olemaan taas kerran "Ukki"... ja sitten oli tuo "täti Arja / Arja täti" - vaikka ei mitään satuja kertonutkaan.

Näin että meilejä oli tullut, kommentteja videoihini jne. Saivat odottaa.... jopa kolmantena päivänä, vasta tänään kirjoitin takaisin.
Alan olemaan liian vanha tällaiseen ---- kun on tottunut menemään nukkumaan viimeistään 10 uutisten jälkeen...
Ja kolmantena päivänä oli sitten niin hiljaista, niin hiljaista että ihmettelin.... en pahalla, vaan tietyllä - kuinka sen sanoisin --- haikeudella.
Etenkin kun tyttäreni lapset ovat niin, niin... mukaansa ottavia :)
Jää kun sulaa hitaasti lämpimässä jopa kuumassa.

PS. Valokuvat ym. siirrän kameroista kovalevylle vasta sitten kun saan sen "uuden koneen" tai omani huollosta.

Siskoni piti tulla miehensä kanssa loppiaisena - odotimme sitä mutta siirsimme sitten sen kohtaamisen tuonnemmaksi. Nyt vain ihmettelemme tulevia pakkasia, joka ennusteiden mukaan on miinus 23-25 plus tuuli kerroin. Ei hyvä, ei edes ajaa autolla. Autoon kohdistuisi ainakin - 50 astetta (tuuli kerroin).

Näin se tämän Ukko-Tontun vuosi 2016 alkoi ja sähkön kulutus jo hirvittää!
Toki vielä enemmän lumeton maa, paljas maa ja tuollaiset pakkaset,






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti