Hyi sentään sanoi eukko kun kuvansa näki

Hääpäivämme on 7.11 jota vietetään nyt 4.11 kun maanantaina ei juhlita - vaikka voitaisiin tehdä niin ihan vapaasti.
Otin hänestä kuvia kun skumppaa skoolattiin ja kun hän sen yhden epäonnisen kuvan näki uhkasi jo erolla jos en tuhoa sitä. HYI SENTÄÄN, MINUSTA EI TUOLLAISIA KUVIA SÄILÖTÄ!

Kuva jää arkistooni - sanoin että tulevaisuudessa se voi olla hyvinkin arvokas.
Päivä alkoi pakollisella reissulla Mikkeliin - kaikkea ei saada "Kirkolta" eli Juvan kaupoista.

Kävin K-Raudassa ostamassa kevytsoraharkon muuraukseen laastia - Juva saa sitä vasta tulevan viikon lopulla - se ei minulle käy.
Eukko jäi autoon ja soitin sitten että tule kassalle - ja sitten mennään syömään, kun minut kutsuttiin syömään - "takahuoneeseen" , en toki sitä sanonut että K-Raudassa syödään, esittelyosaston takakulmassa. Oli jokin kampanja käynnissä ja valituille asiakkaille oli ruokatarjoilu.

Eukko tuli ja luuli että minulla ei ollut rahaa kassalla - oli niin pieni ostos etten laittanut sitä tilille, ja sen verran mitä tartti oli lompsassa - toki kortilla. Maksoin ostokset ja sitten hän ihmetteli minne mennään - ja ruuan haju tuli nenään - ja sitten oltiinkin pitopöydän edessä. Pariisin perunoita (pieniä pyöreitä joihin en saanut muovihaarukkaa sisään), paahtopaistia joka oli todella mureata ja hyvää, kahta eri sortin salaattia, leipiä, voita, kahvia, vaan ei kakkua - huomasi eukko kun kahvinsa haki - minä tein kauppaa Makitan kanssa teleskoppi sahasta - ja kadotin eukon joka tutkaili ovia. Menin ulos kahvini kanssa hakemaan autosta tupakat ja soitin hänelle --- käveli jo autolle...

Autossa sitten eukko sanoi - kun sanoin että mennään syömään kassalla että vien hänet Hessburgeriin syömään "hääpäivän aterian".
Aloin nauramaan - en todellakaan ole sentään sellainen maalainen" - kunnioituksella kaikille maalaisille  joksi itseni myös luen - maalla syntynyt ja elänyt. Se olisi voinut olla Juvan ABC.
Nyt se oli nyt kotona - ja nyt olin itse kokkina - joka on harvinaista (herkkua) meillä - ei sentään. Eukko tekee välillä jopa parempaa kotiruokaa mitä voisin tehdä - ja muutenkin ihan mahtavia juttuja.
Pistan rakentajan liivit naulaan - jos ei sitä olen lyön yhden seinään - vaihdan vaateet . peseydyn ja sitten ruokapöytään - enkä ole koskaan nyrpistellyt naamaani - päin vastoin.

Kuvattava kuvaa 

Ei nyt vaihdettu "juhlavaatteisiin" - etenkin kun ei ole nyt käytössä sitä ruokahuonetta. Vaihdoin toki ulkohousut verkkareihin ja kävin pesulla - vaikka en suihkussa. Kaikkea se "remontti teettää"!

Kun katson kuvaa ihmettelen mitä siitä näkyy - "ryntäistäni" - ei minulla sellaisia ole! Saamarin loppuun kulunut - lötkö paita! Olen kuin minulla olisi melkein tyhjät jauhosäkit ryntäillä!

Kuvaan liittyen. Takana oleva puu-uuni vaihtuu myöhemmin uuteen johon tulee leivinuuni - puulla lämmitettävä. Pääni takana oleva tila liittyy keittiöön ja sen (pääni) takana valmistuu uusi mökötyshuoneeni.

Eli keittiö tuplaantuu ja hella (uusi) jää tavallaan saarekkeeksi.

Juotavaa

Ilta aloitettiin skumpalla, lisä maustetta toi sitten viski ja ruuan kanssa punkkua. Tein sisäpaistista viinerleikkeet - katotaan miten onnistui - pieni epäilys kaivertaa mieltä. Kauppojen lihasta kun ei tiedä.

PS. Siitä tuli ihan hyvä - ei mahtava - mutta todella hyvä.