torstai 14. tammikuuta 2010

High Speed… ja sanopisinko myös että LOW SPEED




High Speed… ja sanopisinko myös että LOW SPEED

Viereinen kuva on luonnon muokkaama johon meillä ei ole osaa eikä arpaa. 
Se ON meidän UUSI koiramme - todella hiljainen ja pysyy paikallaan. Otin sen eilen illalla.

En sano olevani "High Speed" liikenteessä; vaikka sainkin 115 € rikesakon Joulukuussa - ensimmäinen noin neljään vuoteen.  Voin sanoa etten ole myöskään mikään "Low Speed" - liikenteessä.

Mutta juttuni ei nyt ole liikenteestä - näin ensi alkuun - jatkona kyllä.
Kävin tänään Lohjalla ja ostin sen vanhemman höylän (400V,  300 mm kutteri). Pienellä lisähinnalla sain valurautarunkoisen (johteet) sorvin. Sen mukana tuli 8 taltan setti - täydellinen pakkaus! HSS eli High Speed Steel, SHEFFIELD England! Ynnä muuta - joiden kappale hinta lähentelle € 50.

Jo alkoi kutkuttamaan kun näin tuon taltta setin - niillä taltoilla nimittäin muokataan puu aihiosta sitä mitä halutaan!
Ja sitten kotona kun otin autosta ko. 8 kappaleen talttasetin sisälle totesin että siitä ei oltu käytetty kuin kolmea terää - eikä yhtäkään oltu hiottu eikä sliipattu. Kaikissa oli toki hieman ruostetahroja.
Tuotteen nimi on RECORD POWER, joten menin nettiin ja yllätyin.

Olin takuu varma että ne ovat vähintään € 70 kappale, ainakin € 60 kappale, ja pakkauksena jossa on 8 kpl, vähintään € 40, ellei 45.
Eli, ensin €560 tai 480, sitten pakettina 320 tai 360.  Iso raha kuitenkin kun maksoin kaikesta minkä tänään ostin €450. Pyynti oli 500, mutta sain sitten alennusta Bensarahaan, tuon € 50.
Netistä löysin heti että 8 satsia ei ole, on vain 6 kpl ja hinta noin 100 punttaa, eli miltei sama euroissa. :(
Se siitä kutkuttamisesta - petyin suuresti.
Tulevaisuus kertoo sitten miten hyvää laatua tuo HSS sitten on. HAlvimmat Suomessa ovat kuitenkin noin €70 luokkaa kappale ja setit ovat neljän, viiden taltan luokkaa ja noin pari sataa.
Kuitenkin - olen mitä ilahtunein koko setistä jossa ovat juuri ne taltat joita tarvitsen - ja minusta tuntuu että ne ovat riittävän tasokkaita (jäykkiä).
Sorvauksessa mikä tahansa tärinä on pahaa pahempi juttu - jopa vaarallinen terveydelle ellei "sitä" osaa varoa.
Sorvauksessa halpatuote pitäisi kieltää lailla terveydelle vaarallisena, kuten myös sorvit joita myydään esim. puu surveina.

Ostamastani sorvista en osaa vielä sanoa mitään ennen kuin kokeilen, vaikuttaa kuitenkin ihan YES harrastelija vehkeeksi. Paljon parempi minkä ostin Hong Kong liikkeestä. Se ei ikinään toiminut, enkä saanut sitä toimimaan. Sen hinta oli noin € 50, eli vähemmän kuin halpa tarjous taltta.
Ensin ruuvasin Honkkarista ostamani sorvin  pelti rungon kunnolla kiinni alustaan, mutta johteet antoivat peräksi, ja kaikki muu. Kone tärisi vaikka mitään puu kapulaa ei koneessa olut.
Laikka heitti noin 2 mm, joten sorvautin sen alan liikkeessä suoraksi ja se maksoi minulle ilman kuittia € 20. Miltei puolet siitä mitä maksoin itse sorvista! 

OK - tuskin saan sitä sorvia enää palautetuksi.
Noin 7 tunnin ajomatkalla tänään  tuli mieleen yhtä jos toista - yksi oli mieleen tullut juttu oli seuraava.
Puran ko sorvin ja ostan uudet  osat jostain metalli liikkeestä, kuten johteet ja muut tavarat ja hitsaan ne sitten kasaan  ja saan siten uuden sorvin rungon. Sitten vain koneisto kiinni siihen runkoon. Johteet tulee pylkän mukaisesti. Saan tehtyä siitä sorvin jolla voin pyöristää suurempaa tavaraa, esimerkiksi aidan tolpat, ym. Pituus aina - vaikka kahteen metriin tai enemmän jos haluaa puu tolpat (pylväät) verannalle.  Vanhana metallimiehenä tiedän että se onnistuu. Silloin lähemmäs tai yli 3 metriä.

Höylä toimi hienosti - 400 V ja 300 mm kutteri, kahdella terällä. Lisäksi tuli uudet vaihtoterät. Mitä niitä peukaloin, myös ne käyttämättömät, ne odottaa hienoa hiomista ja kiillotusta. Paskat peukalossa jäi peukaloon, ei mitenkään hyvä juttu.
Ensin pitää katsoa jos saan tehdyksi niille jigin tahkooni, sitten on katsoa miten hyvästä teräksestä ne on alkujaan tehty - eli kannattaako ne viedä koneistamoon. Tylsillä ei kannata ryhtyä mitään hienompaa tekemään. Ellei laatu ole OK on vain ostettava uudet HSS laatua olevat terät.

Ostamani koneet ovat vielä peräkärryssä ulkona - pakkasessa.
Ja taas kerran lupasin tehdä kärryyn peruutusvalon. Aamulla "vexailen" sitten kärryn verstaan oven eteen (kapea paikka) ja siirrän ne ostamani ja himoitsemani laitteet sitten sisälle ja puhdistan ne kunnolla. Jokaisessa on hieman käytön puutetta ja siten myös ruostetta.
Pieni "kemiallinen" pesu ja rasvaus. Sitten katotaan niille paikkaa verstaan lattialla. Höylä on kuitenkin ihan, tasan tarkkaan "keskellä" lattiaa leveys suunnassa. Saan siten höylätyksi noin 3 metrin laudan. Työhuoneen leveys on reilut 7 metriä.
Kullekin koneelle löytyy sopivat ankkuripultit - ja lattiassa on niille riittävästi paksuutta.
Olkoon sitten miten hyvä ammattitaito käytössä - niin siitä ei ole paljoa apua kun kone(et) alkavat "vibrate", eli tärisemään.

Edelliseen sen verran lisää että viimeistään viikonloppuna tulee kuvasarja em. kohteista.


Ja sitten siihen liikenteeseen


Alku matka  oli liukasta, alkoin noin klo 7 - koko matka oli liukasta ja koko matka oli vain "LIUKASTA".  Kun vanha Volvo alkaa sutimaan nelosella 70 km/h nopeudessa, se ON liukasta. Siten kaikki oli ihan normaali talvinen liikenne sää Suomessa. Keli oli muutoin lumeton ja noin 10 asteen pakkanen - etelässä noin 7. Aamulla noin -12 asteessa oli aika lailla sumua Mikkeliin ja sieltä Heinolaan.

Mutta - TIEDÄN että kukin ajaa kykyjensä mukaan, mutta pitääkö se olla 50 km/h 80 alueella jossa ei voi ohittaa?
Miksi 50 km/h alueella ajetaan 20-30? KOSKA ihaillaan tietyömaan mahtavia koneita!
MIKSI auton omistaja ei näe ja ymmärrä että kesärenkailla ja talvirenkailla nopeusnäyttö on eri? Omassa Volvossani kesärenkailla nopeus on
GPS mukaan yhtä ja sama. Talvirenkailla se on 7 km/h pienempi.
Kun ajan talvirenkailla mittarin mukaan 80 todellinen nopeus on 73!
Minulle 80 km/h on minimi sille että voin ajaa vitosella, 95-90 on ihan toimiva juttu eikä ole tarvetta siirtää neloselle.  Mutta kun edessä ajetaan kilometri kilometrin jälkeen 75-78 - olen helisemässä - ihan "teknisesti" vitosvaihteella - etenkin kun perässä on kärry.

Näen että auto tulee Kuortin ABC liittymästä rampilta alas - ajan 85-90 ja ajattelin jo painaa kaasua, en tehnyt mitään kun näin että auto sivulta tuleva auto kiihdyttää ja ajaa väkisin eteeni.  Alusta oli pahuksen liukas ja mulla kärry takana. Tilanne meni siten etten tarvinnut edes nostaa kaasua. Sitä kaduin sitten aina Mikkeliin asti - eli helvetin pitkän matkan!

Se saatanan, hörökorvainen körmyniska ajeli koko matkan alle 80 km/h, paitsi… niin, kun yritin ohittaa sen ohituskaistalla! Olin valmis nostamaan nopeuden tuonne sataseen - hetkellisesti, ja ohituskaistalla se voisi olla OK kun lumen alla ei olisi niin liukasta. Pito olisi parempi.
Nopeus oli sitä kunnes, - kun hänen eteen tuli hitaampi auto - ja heti kun tuli ohistuskaista hän ohitti sen hidastelijan - minä en siihen mahdollisuuteen päässyt - enkä myöhemminkään. Sen perässä sitten ajoin noin max 70 km/h! sellaiset 30 km, kunnes se kääntyi pois. Kuski heilui ja kääntyili kuten tuuli viiri. Puhui näköjään vaimolleen ja lapsilleen takana. Auto oli aika kookas ja hieno, eli arvokas, aika uusi iso maasturi (SUV). Sen auton siis tuo hörökorva-körmyniska ohitti.
Eikä aikaa kun se hörökorva oli taas minun edessä! Pääsin siitä eroon vasta kun se jatkoi matkaa vitos tietä pohjoiseen kun itse käännyin sillan jälkeen Graaniin ostoksille.
"Hörökorva"? Ukolla oli mahtavat korvat ja körmy niska.

Lähellä kolaria
Olin lähellä kolaria, noin 1 metri, ehkä 1.5 metriä peltivauriosta.
Oltiin 50 km/h alueella, risteys kun edessä oleva k-auto niittasi liinat kiinni ja kuulin jopa sisään sen äänen mikä tulee kun jäällä jarrutetaan.
Se oli yks kaks menossa poikittain - sivu luisussa oikealla, käänsin vaistomaisesti vasemmalle - ja heti takaisin oikealle kun eteen tuli h-auto! Sitä se k-auto väisti.
K-auto palasi takaisin kaistalle, ajamatta ulos, ja - en tiedä montako sekuntia siinä meni, näin seuraavan.
Vastaan tullut auto oli ajanut kääntyessään puoleen väliin meidän kaistalle kääntyessää meidän ajokaistan läpi, eli ajosuuntaansa nähden vasemmalle.

Kun kuorma-auto palasi takaisin, se ohjautui yli vastakkaiselle kaistalle (mikäli siinä olisi ollut auto - se olisi tietänyt töitä peltisepille ja maksuja vakuutusyhtiölle) - silloin näin että sen edessä oli vielä 2 h-autoa jotka korjasivat liikettään.
Jokainen meistä olimme jonossa kuten sorsan jälkeläiset emonsa perässä ja sitten tuli tuo nainen ja liukui jarrutuksessa meidän kaistalle.
Tuo nainen tuli liian suurella nopeudella risteykseen ja ajautui jarrutuksessa vastaan tulevien kaistalle, sen puoleen väliin.
Kaikki muut näkivät sen tilanteen hyvin - minä en nähnyt mitään sen k-auton takaa - vain että valitsemani suunta väistössä oli väärä - kun edessä oli h-auto.

Kesäkeli nopeudet
Tuli ajettua reilut 600 km ja näin toistuvasti, ei vain moottoritie osuudella, myös hitaammilla pätkillä kuten Mäntsälä - Hyvinkää - Lohja  ja takaisin aivan käsittämättömiä nopeuksia.
Parhaiden arvelin olevan lähemmäs 140 tai enemmän. Myös paketti autoilla.
Vastakohtana olivat sitten nuo 50-60, eli Mopo-Auto nopeudet. Kun liikenteessä näkee traktorin - sitä osaa varoa - em. ei osaa ajoissa ennakoida.
Koko matkan keli oli poikkeuksellisen liukas. Ei niin mitään pitoa.

Tässä oli nyt purinaa tälle päivälle.
Ajettuani noin 5 km kotoa muistin etten ollut ottanut Buranaa heti aamulla ja yhtä mukaan - kuten olin ajatellut. Kahvi ja eväät tulivat mukaan. Siten sitten kärsin lonkka/selkä/jalka kivusta koko matkan, jopa niin että ajattelin jo kurvaavani johonkin lähi apteekkiin.

Eilen oli 13. päivä. Kuukauden kuluttua, Helmikuussa esikoiseni, poikani täyttää vuosia - mitä niitä nyt tulee kun on syntynyt -77? Vaikka on aviossa on vielä "LAPSETON" - enkä minä ole vielä se ISO-ISÄ :(
Se taitaa olla sitä "nykyaikaa" - kun ollaan niin "aallon huipulla".
Jos ei poika - niin toivotaan sitten että tyttäreni tekee minusta sen - ennen kuin vaihdan hiippakuntaa.


torstai 7. tammikuuta 2010

Paakaset puree ja lompakko kevenee

Puoli metriä lunta, tai silleen on katolla.
Lunta on, ja sitä tulee päivittäin lisää. Entisen päälle tulee uutta joka samalla painuu kasaan.

Kävin Kirkolla - ostoksilla. Kun pääsin kotiin - harvinaisen huonon ajokelin jälkeen kännykkä piippasi kun olin istuutunut kyökin pöydän ääreen. Jonkin ajan jälkeen otin puhelimen ja katsoin ensin saamani viestin.
Se oli Postista - kertoivat että minula on paketti odottamassa "Kirkolla". Sadattelin aivan kunnolla! Olinhan siellä vasta reilut puoli tuntia sitten"!
Sinne on noin 30 km.

Paketissa on nk. "kouru taltta" sorvaukseen jonka tilasin ja purkki vahaa. Ja kyseessä ei ole posti ennakko.
Itse asiassa, posti olisi voinut tuoda sen suoraan laatikolleni!

TT loppui tänään, eli tuo Tipaton Tammikuu. Oli ihan riittävästi stressiä ja päätöksen tekoa.
Jo ennen valkkaria (viinaa ei) päätin että kaupat tehdään. Ostin höylän ja oikein kunnon valurautaisen sorvin joka ei varmasti tärise! Valkkarti tulivasta sen jälkeen.
Sorvikauppaan tulee mukaan kunnon setti talttoja, ainakin hiiliterästä, toivottavasti parempaa.
Kerron siitä lisää kuvilla kun se on verstaallani.

Olen tehnyt joitakin "prototyyppejä" eri tuotteista. Yksi on linnun pönttö.
Materiaali sille pöntölle on vuosien takaa, alkujaan veneestäni, sen pentrystä.
Proto kuitenkin josta voin tehdä "tuotantolinjan" - toki toisesta materiaalista.
Proto on nyt keittiön ikkunamme edessä - ja lintujemme suosiossa!
Siitä ei nyt ole valokuvaa - tulee mukaan seuraavassa kirjoituksessa.

PAKKANEN on saanut mieleni hieman apeaksi. Vaikka poltamme puuta hurjasti - ilman sähkölämmitystä ei tulla toimeen. Sitä kuluu nyt ihan tuhottomasti - ulkona kun on noin -25- 30. Lämmmitettäväksi on noin 130 neliötä päätalossa ja lähemmäs sata neliötä verstaassa.
Päätalomme lisäksi on siis tuo verstaani. jonka kulutuksen olen onnistunut pienentämään - ja uskon voivani jopa puolittavani sen, on nyt noin 30 KWh vuorokausi. Se itse asiassa pienenee päivittäin kun "materiaalit" lämpenevät.
Tänään vaihdoin tilalle uuden lämmittimen jonka uskon pienentävän kustannuksia.
Se on vain sitä millä yritän pienentää kulutusta.

Nyt olevan talven jälkeen - kesällä ennen seuraavaa talvea, minulla on sitten tuo nk. "KATTILA". Keskuslämmisyskattila, asennettuna;  joka toimii puulla, sen eri muodoissa ja tietenkin öljyllä.
Odotan saavani sen "ilmaiseksi". Maksu on se että puran ja siirrän sen pois siloisesta kohteesta. e toki maksaa jotain.
Metsästämme löyttyy risua ja suurempaa riittävästi jonka haketan ja se pitäää sähkölaitoksen laskutuksen minimissä. He saavat sen rahan joka kuluu pienten pumppujen toimimiseen - lämmitykseen ei senttiäkään.

Sitten se haiseva xxx eteisesämme tänään.
Eukko lähti ulos koiramme kanssa. Eteisessä koira sitten nosti jalkaa ja kusi uuden talvihaalareitteni puntille!
Olin pari päivää sitten ostanut uudet kunnon talvihaalarit, ei mitään Hong-Kong tuotetta;  - ja ne olivat eteisen vaatehyllyssä, yli pitkät, joten puntit olivat rutussa lattialla - ja Viki kusaisi niiden päälle! Se ei ole tehnyt koskaan mitään vastaavaa!

Sen on täytynyt viestittää jotain! Kun vain tietäisin että mitä!
Kun juttelin tyttäreni kansa - joka tietää koirista mitä voi - ja kouluttaa niitä - ei kyennyt sanomaan mitään - miksi niin kävi.

PS: Mitä verstaani lämmitykseen tullee, viimeistään kuun lopussa teen väli arvion (taulukko laskema), ja sitten Helmikuun alussa todellisen kulutuksen. Alku vaikuttaa lupaavalta - eli kustannukset pienenevät vaikka ulkona on noin 25, jopa lähemmäs 30 pakkasta. Taulukkoni heiluu kuin xxx.

PS: Joten, kun tuo TT jäi nyt tähän päivään ja valkkaria nautitaan, jatkan sen nauttimista ja menen kohta puoliin yläkertaan vällyjen väliin.

Huomiselle ja siitä eteenpäin on jo projektit päätetty - etenkin lämmityksen pienentämisen osalta.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Tipatontammikuu.fi

Tipatontammikuu.fi sivusto oli pettymys -
sen tekijä ei ole tiennyt mitä tekee - todella byrokraattinen - joka ei edes toiminut - ei edes keskustelun ryhmän osalta.
Taitaa olla joidenkin "Xnistien" tai vastaavien tapa elättää itsensä jonkun hyvän - arvosteun asian varjon alla. RAhaa tulee eri ministeriöistä, ehkä RAY jakaa eurojaan sinne ja sitten eri arpajaiset ja muut keräykset.
Sinänsä hyvä juttu - mutta tiedottamisessa ja kommunikaatiossa on toivomisen varaa.
Koko homma on verrattavissa kaikkeen siihen mitä tapahtuu kun eri asioiden himo käyttäjät lopettavat paheensa. Metsää ei nähdä puilta ja he kaikki ovat mitä raivotautisimpia tuomitsemaan sen paheen josta ovat päässeet eroon. Oli se sitten mitä tahansa. Ainoa ero syntyy siinä ovatko samalla hurahtaneet johonkin uskoon tai eivät.


Miten se kameli hikinauhalla, joka pelaa pingistä liittyy koko juttuun?
Kun sitten siirryin keskusteluryhmään - se ohjautui http://www.paihdelinkki.fi/ sivulle. Minulla on sama softa eräällä sivullani.
Kun kirjauduin sisään - en päässyt avamaan uutta aihetta - eli en päässyt "keskustelemaan". Ehkä parempi niin. En sentään ole juoppo, en peliriippuvainen (tai oikeastaan olen - Lottoan joka viikko muutaman rivin ja joskus jopa Viking lottoa).


Olenko minä kameli?
Tänään korkattiin vuodenvaihteen skumppa pullo. Otettiin loppu glogit ja sitten olutta ruuan kanssa ja snapsit sillin kanssa.
Kameli juo kerran kunnolla ja on sitten pitkän ajan juomatta. 


Miten tämä em. saitti ja sen taustajoukot ajattelevat. Juovatko "heidän" kamelit joka päivä ilman juomatta jaksoja - kuten kameli? Mutta - tuo kameli kun juo niin harvoin!


PS. Tämän sivun formatointi meni kopioidun linkin avulla ihan vituralle jota en saanut korjatuksi.

Suruviesti meidän naapuriin

Ajattelin ensin tuoda esille surullisen asian, joka tavallaan vaikutti myös meihin.
Kyseessä on tuo onneton joukkomurha Lepuskissa. Nainen joka surmattiin kotonaan, joka seurusteli jonkin aikaa kyseisen tappajan kanssa on naapurimme ja ystäviemme siskon lapsi!

Rane, tai kuten häntä myös kutsutaan Ranikka, joka yleensä vuodattaa juttua vaikka mistä, eikä kuulian omaa mielipidettä tahdo saada väliin; oli tänään hyvin hiljainen mies kun soitin suruvalittelun hänelle. Häneen veljeen en saanut yhteyttä.

Nyt otetaan eilistä kuohuviiniä - jäi juomatta ja olin jo sängyssä kymmenen aikaan illalla. Iski jonkin sortin flunssa. Hoidin sitä tyrnimarjoilla, hunajalla johon tuli mustaviinimarjoista tehtyä mehua.
Sillin kanssa otin yhden snapsin ja ruuan kanssa lasin punkkua. Se sitten siitä "krapulasta".

Ennen kahta eukko soitti ja pyysi kahville - ja kahvia oli, täytekakun kanssa! Oli mokoma leiponut sellaisen heti alkuun - ja hyvä oli!


Päivä kului verstaan katon kanssa. Eilen asensin kaksi levyä, meni suit sait kun hain Mikkelistä nostimen. Parhaimpia päätöksiäni - täytyy myöntää ja plussa mm. Pekalle.
Maksan nostimesta yhden päivän hinnan, palautan sen maanantaina. Siten se on käytössäni kolme päivää. Oikeastaan neljä jos laskee eka päivän mukaan. Pyhäpäiviä - eli niitä jolloin firma on kiinni ei laskuteta.

Verstaan katto alkaa valmistumaan. Huomiseksi on vain neljä levyä, pituudelta 170 cm. Ja lämmöt pysyvät jo hurjan paljon paremmin sisällä - jonka näen sähkön kulutuksesta. Tietenkin pidän kirjaa kaikesta - huomioiden myös ulkona olevan lämpötilan.

Kun homma on valmis voin jatkaa sisälämmön kohotessa sitten saumauksella ym. Niin - ja sitten on ne lukuisat eri projektit joita minulla on - ja se höylä pitää vielä löytää jostain.

PS. Reklamoin Valiolle Jouluksi ostamastamme Mustaleima juustosta (netin kautta). Tänään tuli € 10 lahjaseteli.

Niin, siitä "TT" jutusta, tipaton Tammikuu. Pekka jo arveli jotain ja poikani suorastaan alkoi nauramaan. Arveli sen kestävän - jos oikein yritän tulevaan perjantaihin asti.
Pari muuta tuttua alkoivat myös nauramaan ja sanoivat ... no se siitä.

keskiviikko 30. joulukuuta 2009

Kun välikatto alkaa muotoutumaan

Niin, nyt se välikatto alkaa saamaan lopullisen pinnan, eli kipsilevyn.

On Joulukuun toiseksi viimeinen päivä, huomenna on Uuden Vuoden aatto. Kun vuosi vaihtuu on tasan vuosi siihen kun meikäläinen täyttää 60.
Jos ajattelin pitää tuolloin ilotulituksen, se tulee harmittamaan kun myynnissä ei ole enää kuin pieniä paukkuja - vain sähiäisiä.  Nyt kun saa ostaa / myydä tavaraa jossa on 200 gr tavaraa niin ensi vuonna se on sitten 70 gr, vai oliko vallan 75?

Joten, kun nyt vietämme Uutta Vuotta ja synttäreitäni odotan (ilman varauksia) potevani 1.1.2010 krapulaa, jää katto remppani väkisinkin seuraavaan vuoteen. Huomenna sitä en vain saa tehdyksi. Tämä päivä osoitti sen, josta pieni video ja alla selitykset sille.

Mitä krapulaan tulee, niin sitä ei pitäisi tulla ainakaan Tammikuussa - kun nyt on meininkinä onnistua pitämään se kyseinen kuukausi tipattomana - ei edes sauna kaljaa sallita.

Niin, mitä siihen välikaton remppaan tulee;
Niin tiesin että ei se helppoa tule olemaan - tuo katon pinnoittaminen alta päin kipsilevyllä nimittäin. Olin ensin ennen kattoon menoa levyttänyt yhden seinän valmiiksi, sen päätyseinän. Siihen meni just kolme ehjää levyä ja yksi vajaa. Muistaakseni 10 cm tai silleen kapeampi. (Alkujaan huonosti suunniteltu juttu - kuka senkin teki?).
Mitä tulevaan suurempaan remppaan päätalossa tulee niin tulen paneutumaan millimetrin tarkkuudella sisämittojen oikeaan kokoon standardi levyjen ym asennuksessa. Nyt on tullut elävää ja todellista kokemusta siitä miten helposti homma voi mennä "vituralle".

Ensimmäisen levyn nostin ylös siten että minua kohti oli pitkän sivun pääty. Levy lepäsi alumiinitikkaan päällä ja sen alla oli lauta jonka avulla nostin levyn käsivoimin ylös. Alle asetin sitten tukilautoja joilla kiristin levyn kattoon. Tilaa ei ollut toisin. Toinen levy oli sitten siten että pitkä pääty oli kohti seinää, siten nostin sen ylös pitkältä sivulta. Siten leveyttä oli vain ne 120 cm, kun edellinen oli 270 tai sitten. Se nousi katkeamatta, mutta sen toisen levyn kanssa tulikin ongelmia.

Tein itselleni "apurit", tavallaan jigit (olematta sitä). Tiesin koko ajan (eri vaiheissa) että ei se onnistu - mutta kokeilin - eikä se onnistunut.
Yhdessä evoluution vaiheessa katsoin mitä olin tehnyt ja ajattelin että laudan ylimpään osaan, joka on kohti kattoa, ylimmän tikkaan puolan päälle tulee tehdä stoppari. Jokin laudan pala vain ruuvataan kiinni. Se estäisi laudan liikumisen alas.
Mutta - taas ajattelin muita ja päädyin että voimani riittävät.
Ei onnistunut vaikka voimaa oli. Se saamarin tukilauta ei pysynyt siinä missä oli ja tipahti noin 30 cm alas, seuraavalle askelmalle. Ja se, se todella ei ollut mitenkään hyvä juttu.

Istuin asiaa miettien tuolissa itä nyt ja päädyin sitten uuteen strategiaan. Samalla otin pois puhelimen taskusta.
Kun sitten sitä uutta strategiaani lähdin toteuttamaan jokin meni kerrassaan todella pieleen ja kädet loppuivat.
Päätin soittaa eukolle että tulee apuun, mutta nyt puhelin ei ollutkaan taskussa!
Olen aina kironnut lattialla olleita lankun ja laudan pätkiä, nyt niistä oli apua kun löysin sopivan. Mutta se ei riittänyt, nyt piti vielä saada vinka, ruuvipuristin avuksi!
Ja kuinka olikaan! Olin jättänyt yhden työpöydälle ja sormeni osuivat juuri ja juuri siihen, kun samalla toinen käteni piti viritystäni laukeamasta. Lopulta sain turvatuksi tilanteen siten että sain kipsilevyn pysymään siinä missä se oli. Mutta, siitä alkoi sitten taas ihan uusi juttu.

Tikkaat joita käytin tukena olin nostanut liian korkealle.  Levyllä ei ollut tilaa edetä seinään asti. Kun työnsin (ahersin) kipsilevyä seinään päin, tuli stoppi. Tikkaiden "laskeminen alas" oli operaationa helpommin sanottu kuin tehty. Se kuitenkin onnistui.

Sain tänään kaksi levyä kattoon. Olisin myös saanut sen "puolikkaan - mutta kun piti käydä kauppa-autolla - kahdesti.
Muistin aikataulut väärin, Sunnuntai ja Keskiviikko menivät sekaisin. Eukko tarvitsi sokeria ja se loppui kesken leivonnan. Klo 13.05 soitin kauppiaalle että onko tulolla vai joko on jäänyt lomille. Sanoi olevansa ihan aikataulussa. Sen mukaan hän on 15.25 pysäkillä. . Joten takaisin kotiin ja sitten uudelleen takaisin. Sain ostokseni ja  seuraavaksi hän tuleekin vasta 13.01.2010.

Se mitä tänään junailin ja kehittelin ensimmäisen kipsilevy rivin kanssa ei oikein enää toimi. Nyt pitää kehittää aivan uudet jutut sille miten jatkan. Muistakaa että minulla EI OLE vapaata lattiatilaa. Alla on mm. kookas ja hyvin tukeva pöytä. Olen toki tehnyt sitä katto homma ennenkin - ilman nostinta, eikä silloinkaan ollut vapaata lattiaa. Mutta siitä on jo kohta 25 vuotta - ja ilman nostinta siis, vain fyysinen voima ja apulaudat. Nyt en puhu siitä mitä tein vuosi sitten kun sain nostetuksi kipsilevyt ulkorakennuksen vanhan osan kattoon. Se onnistui lattialla seisomalla. Nyt korkeutta on tuo 270 - vai oliko se nyt 275 cm. Kädet eivät enää siihen riitä.

Muutamia mietteitä
Uuden verstaani lattia on ollut aina täynnä tavaraa joka estää vapaan pääsyyn kohteeseen jonne yritän. Kun siirrän sitä roinaa sivuun - se on taas hetken päästä tiellä; esteenä, ja taas sitä siirretään. Se toistuu kuten TV asemien ohjelmat, uusintaa ja uusintaa.
Ulkona odottaa monta lankkua siirtoa sisälle, tehtävät (pirtti)kalusteet ulos tulevalle kesälle ja paljon muuta, mm. 150x150 parrua yhteen jos toiseen juttuun kuten portin tolpiksi ym.
Sitten se pieni pirulainen, se pieni mittavirhe aluksi joka sitten toistuu pahemman kerran kun etäisyys etenee. Ei mitän mahotonta jota ei voisi korjata - mutta kerta kaikkiaan ihan turhaa sähellystä.

Seuraavassa isommassa jutussa joko ostan tai vuokraan kunnon laserin ja Teodoliittin joka on kääntyvällä kaukoputkella varustettu kulmanmittauslaite.

Alla video päivän touhuilusta:
Musiikki: Think Twice; eli mieti uudelleen, tai toistamiseen. Sopii tämän päivän hommiini.
Saat valittua videon YouTube sivulle ja siten suuremmaksi.
PS. Saatan vielä lisätä tähän jotain täydentävää tai seuraavassa blogissa

perjantai 25. joulukuuta 2009

Joulu 2009


Vanhasta, vielä toimivasta puuhellasta oli oivallinen apu.
Kyseessä ei ole meidän kattiloiden näyttely.
Toivon löytävän uuden hellan jonka saisin asennetuksi tulevana kesänä.

Tietenkin sauna lämmitettiin, ja kuumaksi ja vihta elpyi työkuntoon kuumassa vedessä.

Kaikki perinteiset jutut tuli tehdyksi, paitsi kinkku jota emme syö.
Sitten sitä syötiin, ensin sillit ja sitten kalkkunaa ja laatikoita, ja sen sitten huomasi jonkin ajan kuluttua.


Vaimo toki teki laatikot ja sillin. Minä sitten loput ja katoin pöydän. En voinut olla laittamatta kylttiä jonka sain muutama joulu sitten pojalta. Se roikkuu normaalisti keittiössä.

Ruokailun jälkeen itselleni jäi vain vaihtoehdoksi levittää yliturvonnut vatsa sohvalle jonne nukahdin tunniksi.

Yritin vaikka millä verukkeella keplotella itseni pois iltakävelyltä, siinä yhdeksän jälkeen illalla. Mikään ei auttanut. Täytyy myöntää että kirpeä pakkanen piristi ja tähtitaivas kuten kutamo olivat komeaa katseltavaa.

Joulupäivä alkoi kirkkaassa auringon paisteessa ja maisemat olivat komeat, niin myös lämpötila; miinus 25 - aamukävelyllä tuli aika vikkelästi vilu - mutta koiraamme se ei haitannut - päin vastoin.

Se löysi vaikka mitä tutkitavaa ja raivasi itselleen polut hajulähteille.

Jostain syystä sitä ei kiinnostanut öisen vieraamme ohikulkua, ei alkuunkaan, toki hän huomasi sen.

En tiedä oliko kyseessä ilves vai susi, miksi ei myös ketto. Parina olivat kuitenkin liikkeellä. Alla valokuva siitä.

Niin se aatto meni, ja nyt vastoin kaikkea ryhdymme syömään alkupaloja. Silliä ym ja sitten "normaaliin" aikaan katsotaan miltä kalkkuna maistuu.



maanantai 21. joulukuuta 2009

Hondamies pelasti

"Juvalta" löytyi ostaja puutarha jyrsimelleni - tehtiin kaupat tänään. Parempi niin kuin viedä se Tampereelle. Olisin saanut bensarahat matkasta.  600 km ajo on kuitenkin rasittavaa. Huomenna olisi ollut kuitenkin "lumeton päivä" ajaa - ellei "Honda mies" olisi soittaut.
Lupasin viedä jyrsimen "Juvalle" ajattelematta asiaa sen kummemmin - ja totesin että onpa iso kunta - ja aloin katumaan koko lupaustani - Honda miehelle.  Myönsi ettei oikein osaa ajaa peräkärryllä.
Mitä isoon kuntaan, oikeastaan kaupunkiin tulee, niin Mikkeliin on meiltä linnun tietä vain noin 3-4 km.
Mikkelin keskustaan, kauppojen luo on sitten noin 40 km.

Kun ajoin "Kirkolta" noin 6 km pohjoiseen tie kääntyi oikealle jota sitten ajettiin noin 10 km. Lunta oli tullut koko päivän, ja sillä alueella erityisesti.
En kuuna päivänä ole ajanut sellaista tietä, edes kesällä, paitsi jossain etelän maissa ja Sveitsissä jossa niitä serpentiinejä löytyy hurjilla mutkilla.

Että osaakin olla valtavia nousuja ja sitten pudotuksia ja taas noustaan ja jokainen alkaa tai päättyy hurjaan mutkaan josta taas noustaan ihan hurjasti ylös.
Siinä olisi tekemistä peräkärryllä kesäaikaan - mutta nyt kun tien päällä oli paksu lumikerros ja parhaimmillaan 20-30 cm kinostumia!

Olen aina kironut alla olevia Goodyear talvirenkaita - mutta nyt totesin että syyttä olen niitä noitunut. Ne purivat kiinni vallan hyvin - kunhan ei kaasutellut niin että alkoi sutimaan. Sitäkin toki tapahtui. JA jarrutuksessa ei ollut hyväksi päästä pitoa irti. Noita jarrutuksia ja kiihdytyksiä oli ihan riittävästi - melkein hiki tuli. Suurin vaihde oli - kuten voidaan arvat - kolmonen. Välillä ajettiin kakkosella - etenkin mäet alas.
Toiseksi kiittelin ajotaitoani - ja vaikka sen itse sanon, se on varsin hyvä, etenkin ääri olosuhteissa.

Kyllä kadutti antamani lupaus, monesti - mutta lopulta pääsin perille.

Mutta, ei puhettakaan että olisin päässyt talon pihalta ajotielle - oikeastaan "polulle". Lopulta ostaja haki Hondansa - pistettiin maasturin peräkoukkuun nauru ja toinen Volvoni keulaan ja avot - auto nousi kuin nousi ylös tielle. Näin miten EPS ja muut elekrtoniikan ihmeet ohjasivat voimiaan eri renkaille.

Kun päästiin ylös ja parkkeerattiin tielle Honda Mies sanoi että ei edes huomannut että perässä on Volvo ja peräkärry!
Sitten hän kertoi miksi vaihtoi oman Volvonsa ja erään toisen auton kyseiseen Honda maasturiin. Hän jäi tietenkin monesti lumella sutimaan mäkiä pääsemättä perille - mutta kun sama kävi rospuutto kelillä, märällä ja liejuisella tiellä - se riitti ja neliveto siirtyi jonkun kaupan varastosta hänelle.

Muutenkin, kun paremmilla teillä ajelin, kuten kirkolta kotiin lunta tuli niin että keskinopeus jäi alle 70. Pitkiä ei voinut käyttää - näkyvyys katosi. Sitä suuremmalla syyllä ihmettelin vastaan tulijoita, joilla kaikilla oli pitkät - jopa niin tiukasti etteivät suostuneet vaihtamaan edes puolikaiulle!
Miten ne ihmiset kykenevät siihen? Aivan ensin, näkyvyys heikkenee ja toiseksi - se rasittaa silmiä ihan mahottomasti.

Että silleen tältä erää.
Niin, ja nyt saan polkupyörämme "katon alle" kun tuli tilaa grilliin. Ainoa paikka polkupyörille jossa ne eivät ole aina tiellä.

JA hyvää Joulun odotusta itse kullekin.
PS. Joulukortti, kuva olko-oveltamme, tulee nyt ja kaikki hyvät ja paremmat toivotukset kaikille. Niin, ja klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.