Suurin trimmaus kohdistui painooni ja lihaksieni mahdolliseen veltostumiseen. Myös eukko sai osansa - oikein kunnolla. Kohteet olivat puiden sahaus, lumien poisto / pudotus ja hieman aivotöitä (suunnittelua).
Sää oli sopiva puutöille - ei verstaassa vaan ulkona. Partner poltti taas saastetta ilmaan kun pätkin puukasaa sopivaan kokoon ja eukko kärräsi niitä sitten puuliiteriin.
Aluksi sain tehdä ihan kunnolla lumitöitä saadakseni puukasan pressun liikkumaan, ja sen alla olevat jätelaudat irti jätettä lautojen sahauksesta).
Kun olin sahanut riittävästi päätin katsoa veneen pressun tilannetta. Oikeastaan menein hakemaan sieltä yhtä juttua ja yllätyin pahemman kerran - ikävästi.
Ulkoa katsottuna katolla ei ollut sen kummemmin lunta, mutta sisältä paljastui aivan toinen todellisuus. Kattotuolini olivat pettäneet ja näky oli karmaiseva.
Ei siinä sitten ollut muuta kuin hakea tikkaat ja muovinen lumilapio. Kun lapioin lunta katolta se oli parhaimmillaan noin 60-70 cm paksu!
Silmä petti
Siinä silmäni oli pettänyt täysin. Kun vauhtiin pääsin menin sitten talomme matalemman osan katolla. Ensin viritin sinne nk. turvaköyden. Alhaalta olin arvioinut lumen korkeudeksi noin 30 cm, mutta se olikin 40-50. Olin myös arvioinut sen olevan varsin kevyttä - ja kattia kanssa. Se oli kuin olikin pakkaantunut varsin tiiviiksi vaikka suojasäätä ei ole ollut ketaakaan. Jo oli aika siirtää se kuorma alas.
En kuitenkaan saanut kaikkea pois - voimat loppuivat - eli käsiin ja jalkoihin iski maitohapot ja lonkka alkoi vihoittelemaan uudelleen. Täytyy jatkaa huomenna.
Kun sitten vedän taas toppahaalarit päälle pitää lumen luonnin jälkeen siirtyä veneen katoksen korjaukseen ja sen vahvistamiseen. Varmaa on että lunta tulee lisää. Siinä se huominen päivä kuluukin kun pitää käydä vielä kaupassa. Se on "Kirkolla" (30 km) tai sitten Mikkelissä (reilut 40 km).
Myöhemmin illalla pääsin verstaalle jatkamaan jyrsimen "prototyypin" kehitystä - tavarasta mitä nyt sattui olemaan. Nyt pääsenkin tekemään varsinaisen tuotteen - johon tulee itse asiassa kaksi jyrsinpäätä / konetta.
Runkona on sellainen halpa ruuvipenkki - samoilta ajoilta. Olin jo heittämässä sen pois kun keksin sille uuden elämän. Proto toimi erittäin hyvin.
Kuvassa oleva "lankku" - siihen kohtaan tulee siten toinen jyrsin, vaakatasoon, eli horisontaalisesti. Levyn alle jää se toinen jyrsin.
Kuvassa oleva "lankku" on kiinitetty siten että sitä voi siirtää eteen tai taakse - apuna on alkuperäisen penkin ruuvit.
Sille toiselle jyrsimelle teen vastaavan ruuvattavan mekanismin siten että voin laske jyrsintä alas tai nostaa ylös.
Yksi puute on, joka harmittaa kovasti, se on purujen poisto. Sellaista ei ole! Olenkin jo tehnyt ensimmäisen vempaimen jota käytän tasohöyläyksessä. Toinen on suunnitteilla oikohöyläykseen.
Laite ei ollut heti ihan iskuvalmiina - jouduin hieman trimmailemaan eri tasoja ja höylänterän korkeutta. Se oli pikku juttu - vaikka sitä miettiessä menikin muutama tupakka.
Olen vasta kokeillut sitä, enkä ole myöskään vielä ruuvannut sitä lattiaan. Kaikki aikanaan. Alku on ainakin hyvin lupaava.
Yksi asia joka teetättää rutosti turhaa tekemistä, se on tuo purujen imurointi.
Koko hommaan nykyinen puruimurini on kerta kaikkiaan liian vaatimaton. Toista samanlaista ei kannata edes harkita.
Halvin ratkaisu syntyy varmasti siitä että saan ostetuksi joltakin maajussilta kunnon imurin johon saan kytketyksi "ilmastointiputket". Yksi pääputki ja sille sopivat haarat kullekin koneelle, sulkulaitteella. Eli kun imuri on päällä sen ei tarvitse imeä jokaisesta laitteesta.
Hiomakoneessa ja vannesahassa, kuten jyrsimessä käytän aikoinaan ostamaani järeämpään käyttöön tarkoitettua pölyimuria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti