Kaikkea pientä ja hieman isompaa

Sade sain siirtymään sisähommiin ja lähinnä eristämistä ja ennen sitä puutöitä, sisäkaton kanssa. Ensin tarkastajan toivoma 22x48 rima johon sitten piti kiinnittää tuulensuojalevy. Se tiesi sitten sitä että minun piti naulata kuhunkin kattotuoliin 48x48 jotta eristeet saisivat lisää tilaa.

Katon eristämine aluilla

Tuon katon eristäminen tuleekin olemaan melkoinen sirkustemppu.

Aluskatteen alla on tuo 22x48 ja siinä kiinni 12 mm tuulensuojalevy.

Tänään aloitin sitten sen puuttuvan lisäosan rakentamisen - etenkin siksi että saan WC:n ja sisäeteisen kattoon kunnon eristeet. Se vaatii uuden katon tekoa.

Aluksi sokkeli kuntoon ja hieman purkuhommia

Aluksi huomasin että olin unohtanut tasoittaa massalla sokkelin pinnan, joten se aluksi ja sitten bitumi kaistaleet, lankut ja pulttaukset ja sitten päästiin jatkamaan rakentamista.

Parru ulos ikkunasta

Mietin jo miten saan sisältä ulos 6.9 metrisen kertopuun, leveydeltä 250 mm. Sitten muistin ikkunan ja hyvin se siitä tuli - enkä rikkonut ikkunaa enkä sen pintoja. Pirun painava kapistus.

Tämän toteuttaminen vaati jo kekseliäisyyttä - ja voimia

Edellä mainitun kappaleen ylös saaminen noin 3 metrin korkeuteen vaati jo hieman luovaa ajattelua ja voimien käyttöä - sinne se lopulta meni ja ei kun suoristamaan sitä vaateriin ja runkotolppia asentamaan.

Tän verran tänään

Aivan ylhäällä on päivän viimeinen ponnistus ja sitten voimat loppuivat. Näyttää tikkailta mutta on korotus yläsidepuun päälle ja sen päälle tulevat sitten kattoparrut.

Vielä pitäisi mitata ikkunan alareunan korkeus tulevasta lattiasta.

Päivän työ toisesta kulmasta

Siinä se nyt on. Huomenna pitäisi saada kattoparrut paikalle että pääsen asentamaan aluskatteen. Valitettavasti meidän pitää käydä Mikkelissä.

Tiistaina pitäisi tulla uusi sadekausi joka kestää ainakin viikon.

Että silleen täältä ja nyt torkututtaa kun tuli syötyä liian kanssa.

3 tuhatta kiloa betonia

Niin, tänään oli sitten se päivä kun tontile tuli 3000 kiloa kuivabetonia, 3 tonnin säkkiä.

Kuva: Sininen pressurakennelma on toiminut sääsuojana - lempinimeltä Korsu.
Heti kun on mahdollista se katoaa maisemasta.

Tavarat toimitti - koulutukseen liittyen Etelä-Savon Ammattikoulun oppilaat Juvalta - kolme itse asiassa - yksi oli kuskina.

Kun he tulivat kerroin että ajavat n. 300 m ja siellä on kääntöpaikka.
Meni muutaman tupakan verran eikä heitä kuulunut. Sitten tuli naapurin Matti ja kun kysyin autosta, se vain totesi että ovat ajaneet ojaan.

Otin autoni ja menin katsomaan. Jarrutus oli mennyt hieman pitkäksi, ja oja oli pieni ränni tien sivussa. Onneksi heillä oli kunnon sepeliä kuormassa ja joku keksi että siirretään 2 säkkiä taka-akselin päälle - ja auto pääsi pälkähästä.

Sitten oli vain peruuttaa tontille, lyhyellä akselivälillä olevalla k-autolla. Viimeksi siitä tuli 4 akselinen nuppi ja muutama tonni soraa kyydissä. No problem.
Näille se oli jo haaste - mutta mikä ettei. He vasta opiskelevat ajamista ja ammattiin harjaantumista. Tiukat paikat ovat heille vielä miltei mahdottomia tehtäviä, vaikka kuskilla on kaksi plus yksi perämiestä apuna. Lopulta auto oli missä tuli olla.

Heidän "HIAB" oli just ja just sopiva lyhellä kantamalla liikuttamaan tonnin kuormaa. Joten säkit jäivät ulos - eivät saaneet niitä ovesta sisään kuten olin jo ajatellut tapahtuvan.

Huomenna valmistelen pohjat valua varten (styroks ja rautaverkko), sekä teen yhden "anturavalun", ulko-oven alle. Eli päätyyn jossa on ovi tulevaan autotalliin. Se ehtii kuivua sopivasti ja hyvin sunnuntaiksi jolloin aloitan varsinaisen urakan.
Käytännössä se olisi se viimeinen valukohde - mutta koska on talvi ja pakkaset voivat iskeä milloin tahansa haluan sen tehdyksi suojasään aikaan.

Polveni osoittautui kärsineen paljon vähemmän - vaikka varsinaisia kipuja ei oikeastaan ole se on kuitenkin varsin hutera ja meinaa keikauttaa välillä perseelle, tai nurin. Sillä on nyt vielä sellainen oma itsenäinen elämä eikä tahdo toimia ihan mukisematta yhteistyössä muun kropan kanssa.

Huominen valu on pikku juttu - suoraan muottiin, Mutta Sunnuntaina alkaa sitten hikoilu ja piereminen. Vaikka meillä on periaate se etten Lauantaina tee "töitä" - saatan nyt livetä siitä periaatteesta. Käytössä olevan suojasään  takia ja pakkasten tähden joita pelkään.
Käytännössä olen yhtä säkkiä vailla - eli noin 10 m2. Tein sen tarkoituksella - jota varmaan vielä kadun - mutta saahan sitä tavaraa kaupasta.

Naapurin Matti helpottaa hommaani Sunnuntaista lähtien kun mittaa sopivat kilot tavaraa säkistä myllyyn ja vedet. Ellen sitten soita ja pyydä jo Lauantaina hommiin.

Töitä enemmän kuin konsanaan töissä

 Tekemistä on riittänyt. Kaikkien eri juttujen välissä "rimoitin" verstaani. Tavaraa meni lähemmäs 200 metriä.
Sitten ryhdyin laudoittamaan, keväällä sahatusta läjästä. Kuvassa vasemmalla oleva seinä on jo laudoitettu parin metrin verran.
 Oikella olevan seinän laudoitus on 275, eli 5 cm yli tuulilevyn korkeuden.
PS. edelliseen. Kattopellin alta puuttuu yksi lauta. En ole onnistunut löytämään mistään, ei edes Puukeskuksesta lautaa joka on 6 metriä pitkä. En haluaisi tehdä sitä "pätkistä". Sitten tarvitsen toisen otsalaudaksi.
Vasemmalla oleva seinä olisi voinut jatkua samalla mitalla, mutta kun ei voinut. Minulla ei ollut lautaa siinä mitassa. Joten kun oikein räknäilin ja funteerasin tuli korkeudeksi 263.

Yläpää osuu just noin puoleen väliin 100 mm laitaan. Sen päälle tulee sitten jatkolaudoitus "pätkissä" sahattuna oikeaan kulmaan katon harjan mukaan.
Sitten pitää vielä tehdä se nk. "paloluukku".
Niin - ja tarkkaavainen lukija on varmaan huomannut ettei ikkunoita ole. Niin, ei ole  - mutta tulee - kunhan ehdin.
Poralla reikä ja puukkosahalla sitten aukko, karmit ja akkunat paikalle.

Kuvan otto hetkellä näyttää kuin olisi aurinkoa - ja olihan sitä hetken. Kuvasta ei näy että on kova tuuli ja niin pirun kylmää. Tuulta on ja on kylmää.

Mutta ronskina Ukko-Tonttuna pläjäytin kaikki laudat oikeaan mittaan. Ehdin jopa naulata vajaa 2 m valmista seinää kun piti lopettaa.
Tuon sinisen takin ostin muistaakseni 1987, tai oliko se 1986 ja maksoi hirveästi. Olin Itävallassa hiihtämässä ja löysin mukavan ja sopivan hiihtoasun. Joku Jean Paul Killy oli sen suunnitellut. Maksoin sen firman luottokortilla ja kun "kassööri" myöhemmin tuli kysymään sen ostoksen tarkoitusta ja mitä tehdään - sain hikan ja toisen. Se taisi silloin maksaa 3000 tai 3500 markkaa. Vajaa puolen kuun brutto palkkani verran. :(
Takin lisäksi satsiin kuuluivat myös housut - sellaiset läppähousut olkaimilla.

Olin sitten samana vuonna tai seuraavana Rukalla laskettelemassa. Alla T-paita ja lyhyet kalsarit. Arvatkaa oliko kylmää? Ei alkuunkaan vaikka pakkasta oli miinus 20. Se oli kuitenkin aivan liikaa suksille joista katosi täysin elastisuus. Ne olivat kuin rautakanget - ja tein elämäni suurimman nurin menon, ja ilma lentoa oli lähemmäs 10 metriä.

Olen käyttänyt kyseistä takkia vuosikaudet "paska hommissa" - ja vieläkin se jaksaa ja kykenee pitämään minut lämpimänä ja tuulen ulkona!
Se EI ole kulunut mistään puhki. Vain hihojen ja helman  "kumiresorit" ovat aikoja sitten lurpahtaneet.

Lurpahtanut on myös koiramme Vikin (Viktor) korva joka ei koskaan noussut ylös. On se niin mahottoman yes Lurppakorva.

Kunhan saan lisää kuvia hänestä voin kirjoittaa hieman mitä hän on tehnyt ja mitä ei viimeisen 2 viikon aikana - ajan jonka hän on ollut kanssamme.

Edelleenkin - se on ihan mahoton futiksen pelaaja. Tänään eukko löysi ja antoi hänelle muovisen vesipallon josta paineet olivat jo kaikonneet. Siitä tuli ihan verraton haaste hänelle potkia, puskea ja jopa saada hampaiden väliin.

Että tälleen nyt tältä erää. Niin, kävin "kirkolla" sorvaamassa tarvittavat osat eukon potkukelkkaan. Se on se Kansalaisopiston juttu.
Huomenna on sitten eteläinen pääty verstaastaasta "naulattu. Sen jälkeen on vielä noin 6 metrin sivu jäljellä. Omat laudat eivät taida riittää joten pitää ostaa uutta, 125 millistä.
Sitten jäin miettimään josko naulaan 50 mm rimaa tai 90 mm levyistä lautaa saumakohtien päälle.
Maalaaminen tapahtuu vasta kesällä - joko punamultaa tai haluamaani "sinistä". Sellaista harmaan sinistä sävyä.

Jossain vaiheessa aloitan kuitenkin sisätilan lattian valun - heti Isän päivän jälkeen. Kun se on tehty tulee eristys, 150 mm villaa ja pinta. Kuten jo olen kirjoittanut - mitään muovia ei tule vaan pahvia (paperia) väliin.

Melkein valmis

Niin, se on nyt sitten melkein valmis. Kattopellit ovat paikallaan, ja kyllä se otti voimille. Etenkin kun joutui tekemään "tuplasti" hommia.

Ensimmäinen juttu oli tuo Puukeskuksen toimitus. Laudat olivat 1.5 m lyhyemmät kuin edellinen satsi!
Kysyin heidän "lautamieheltä" joka sanoi että ne on sitä, 6 metristä. Eivät laudat sitä olleet joten jouduin jatkamaan niitä 1.5 m jota inhoan yli kaiken.
Toiseksi, tuo 2x2 oli vuorostaan 0.5 m pidempi, eli ei 4.5 m vaan 5 metriä!
Ei pitäisi sanoa pahaa kehitysvammaisista ja niiden käytöstä - mutta nyt oli moka kahden puolen. Harmi että oma mitta ei ollut mukana - eikä Puukeskuksen kaveri antanut minulle omaansa - edes hetkeksi. Joten se juttu meni ihan vituralle.

Sitten onnistuin naulaamaan tikkaat kattotuolin sisään! Kuvan mukaan. Meinasin saada siitä hepulit. Onneksi en ollut "kotkannut" nauloja joten sain kiinni lyömäni laudan irti ja tikkaat vapaaksi loukusta.

Peltien laitto katolle olikin sitten hieman työläämpi juttu mitä toinen puoli oli.

(Kuvasta näkyy että tietyt poikittaiset tuet puuttuvat kattotuoleista. Teen ne heti kun ehdin, eli ASAP:)

Ensin oli tuo aluskatteen laitto ja sitten kattopellin asennus siten että koko homma etenee linjassa oikein. 111 kg nakupainoni ei ole ihan soveliain koko katolla keikkumiseen tupla liiveillä kun lonkalla roikkuu eri työkaluja kuten taskuissa.

Ruodelaudoituksen väli on 40 cm ja uskokaa tai älkää, mahdoin niiden väliin. Toki on myönnettävä että tiukkaa teki, kuten alla oleva kuva tuo esiin.

Huomenna on sitten se homma joka on vain tehtävä, enne seuraavia sateita. Nimittäin harjapelin asennus. Siihen ei vain ole oikoteitä. On vain kivuttava katolle ja hajareisin "spagaatissa" hilattava itsensä sinne ja eteenpäin mistä kattoa alkaa ja takaisin minne katto päättyy.

Sitten on se "vintti osan" päätyjen peittäminen ja itse rakennuksen muu tiivistäminen ja lopuksi ovien tekeminen. Kun ne on tehty on sitten ikkunoiden vuoro - ja kun ne on tehty alkaa ulkovuoraus - ensin rimoitus ja sitten laudoitus. Joskus kesällä 2010 sitten maalataan koko komistus.
PS. Niin, ja sitten on se lattian valu - jossain vaiheessa muutaman viikon sisällä. Hauskuus on siinä kun luovuin betoni autosta ja teen itse betonin sotkemisen.
Toisaalta kun ajattelen - onko se kuitenkin sen väärti? On se vain niin kova homma että taidan kuitenkin tilata betoni auton vaikka kuljetus maksaa 140 €.

Niin, ja se aluskate rulla loppui kesken, noin 2.5 m jäi uupumaan. Onneksi voin korjata tilanteen myöhemmin.

On se sitten niin väärin

Joskus menee kaikki niin että toteaa vain: On se sitten niin väärin

On se sitten niin väärin kun jutut ei mene kuten suunnittelee, olettaa ja miten uskoo. (Nuo kuvassa olevat "välituet" ovat siksi etteivät lankut vääntyisi omia aikojaan).

Tiesin että kattopellit tulevat nyt viikon alussa - ja muut tarvikkeet, kuten tuulensuoja levyt. Enkä odottanut pahempaa säätä.

Sitä säätä sitten tuli, ihan ronskilla tavalla, ei vain olleet tiedot ajan tasalla netissä - juu - hetkeä ennen myräkkää. Sateista puhuttiin, jopa lunta ja räntää mutta tuulesta ei sen kummemmin - ei ennen kuin hetkeä aikaisemmin. On se sitten niin väärin! :(

Olin pistänyt katolle ruodelaudat, enkä oikein innostunut siitä että nekin kastuvat, joten ostin pressun. Mutta sitten luvattiin pirun kovaa tuulta. On se sitten niin väärin! :(

Edellisenä lauantaina ajoin Juvalle hakeakseni Agri-Marketista tuulensuoja levyt. Mutta, se peijakas olikin kiinni! (Henkilökunta ongelma ja nyt se on sitten lauantaisin kiinni aina kevääseen asti). Joten sitten ajettiin tyhjänä takaisin. On se sitten niin väärin! :(

Pressu sai kyytiä, kevyt kun oli laadultaan niin tietää sen miten siinä kävi kun tuuli pääsi alta läpi. On se sitten niin väärin! :(

ONNEKSI tuuli tuli parhaasta mahdollisesta suunnasta, eli kaakosta. Siten se ei päässy rusentelemaan rakennettani täydellä voimalla.

Nyt se tulee sitten kuta kuin ihan väärästä suunnasta, eli luoteesta, ja lännestä. Ja, siten; On se sitten niin väärin! :(

Tänään selvisi sitten että pellit tulevat vasta loppuviikosta joten hain muutaman tuulensuojalevyn ja peitin mitä peitettäväksi oli - saamarin moisessa vesisateessa. On se sitten niin väärin! :(

Niin, ja tuultakin oli. Kun levyt olivat paikalla vahvistin laudoilla katolla olevaa pressua. Kun se oli tehty olin aika kosteassa kunnossa vaikka päällä oli sadetakki.

Kun menin sisälle ja vaihdoin vaatteet, istuuduin keittiöön ja mitä huomasinkaan? Sade loppui! On se sitten niin väärin! :(

Ja kun otin eilen valokuvia totesin eukolle että nyt meillä on oikea Pressu kylä! Pressuja on sitten joka paikassa!

Viereisessä kuvassa se "uusin pressu" viritelmä. Uudisrakennuksen toinen puoli on vielä rakentamatta. Sen edessä lauta ja puu pinoja pressujen alla.

Vene on peitetty pressulla (eikä ole mikään pieni paketti n. 8m veneelle), vanhan liiterin katto vuotaa, joten sen päällä on pressu (kunnes saa uuden peltikaton), lukemattomat lautapinot ja lankku pinot ym. on peitetty pressulla, ja vaikka mitä. On se sitten niin hupaisaa! ;)

PS. Eilen kun sateli piirsin koko jutun - siis tuon tallin uudelleen - yksityiskohtia myöden, menemättä liiallisuuksiin. Niistä oma "slide-show" kunhan ehdin. Pitäisi kelvata rakennusvirastolle.

Kuvassa on pinta, sen alla on yksityiskohtainen rakennekuva ns. millin tarkkuudella. Kuten jo mainitsin, teen siitä oman "slide-show" kunhan ehdin.

Viereinen kuva tuo yhden kulman esille - josta jätin yhden seinän pois. Sisällä näkyy siten "mega-luokan" auto - pituudeltaan. Niitä ei taida olla myytäväksi kuin tietylle porukalla ja tuskin mahtuu normaaliin parkki ruutuun.

Vasemmalla oleva ikkunan kohta on nykyinen rakennus, jolla on oma katto joka uusitaan - ja "autotalli" vieressä on uusi rakennus. Pintana vielä vain tuo "tuulensuoja levy".

PS. Päätin sittenkin ottaa yhden kuvan - luurangosta. Osana sitä näkyy vanhan osan lattiaa. JA kuten sanoin, kukin yksityiskohta on ns. millilleen.
Myös betonilattiasta on detalji kuvat, pohja, (tuuletusputket / salaoja soraan), styroksi ja 80 mm valu.

Tappo juttuja ja uutta rakentuu

Kyllä se siitä sanoi isäntä keskustelun jälkeen kun renki kysyi mitä ruokaa tänään tarjotaan. Isäntä sanoi että samaa mitä eilenkin oli - johon renki että ei eilen ollut mitään. Sitä samaa sanoi isäntä, että kyllä se sitä.

Tekemistä on vaikka muille jakaa kuinka paljon tahansa - ja joskus tuntuu ettei mitään valmistu, ollaan kuten eilisessä. Mutta sitten tulee tilanne jossa voi todeta että avot - jopa näkyy ja tuntuu. Makeaa mahan täydeltä sanoisin.

Kasvihuone valmistui noin kuukauden liian myöhään - ja nyt se näkyy ja tuntuu - kaikki on myöhässä. Avomaa kurkkuja toki ollaan jo syöty - jopa annettu naapureille. Vain muutama tomaatti punertaa. Vahapapuja päästän pian poimimaan ruokapöytään.
Omia perunoitakin on syöty vaan ei nyt kahteen viikkoon kun piti myrkyttää - iski ruoste. Olisi pitänyt myrkyttää jo aikaisemmin. Ei tullut riittävän kuivaa joten pahan näköistä on.

Niin on myös pahan näköistä meidän kaalimaassa. Kaaliperhoset ovat siihen syynä. Ensi keväänä rakennan sellaisen tekeleen etteivät pääse käsiksi - eli ne kasvatetaan harson alla. Kemiallisia myrkkyjä en haluaisi käyttää - ne olisivat toki oikotie onneen - mutta kokeillaan muita konsteja ensin - ja opitaan virheistä.

Kulunut kuukausi on ollut sellainen ettemme ole eukon kanssa viettäneet vielä viikon loppua kahdestaan. Oli hänen veljen tyttären häät, oli sukukokous äitini puolelta, oli muutakin ja lopulta nyt viikon loppuna poikani poikkesi kylässä - syömässä - ei ollut aikaa yöpymiseen. Inhosi itikoita ja jostain syystä kaikki itikat rakastuivat häneen.
Sitten on ollut niitä ja noita päiviä joille on pitänyt mennä - eilen viimeksi Martan päivät. Eivätkä ne siihen lopu. Osa jotka ovat tulossa ovat ihan mieluisia vieraita - sitten on osa sellaisia "velvoitteita" - toki ei mitään epämiellyttävää.

Tuli lämmintä - suorastaan kuumaa ja kun siihen lisätään kosteus ollaan tilassa jossa hetken ponnistelujen jälkeen luulisi olevan krapulassa. Voimat katoavat ja hengitys vilkastuu kiihtyen suorastaan ekstaasiin - onpa hyvä syy pitää nesteytys paussi.
Harmi että omat mehut pääsivät loppumaan - sitä lienee jäljellä enää noin 2 litran vesimäärään.

Kuva: Poikani Tesla koira herkuttelemassa. Sai vieläkin paremman saaliin kun sai napatuksi rastaan. No, eipä syö enää marjojamme.

Ostin tappojuomaa - ainakin se tappaa siivekkäät.
S-Marketissa oli tarjolla niin halvalla X-tra merkillä appelsiini limsaa että piti ostaa.
Kun kupin pohjalle jäi tilkkanen se keräsi kärpäsiä, ampiaisia ym. Huomasin sitten että hetken perästä ne tekivät 180 asteen kiekauksen ja makasivat koipiaan sätkytellen taivasta kohden kupin pohjalla - kunnes kuolivat.
Kun katsoin pullon tuoteselostusta jäin ihmettelemään, sitä tavaraa oli, ja oli paljon. Kun tätä rataa tuotteita tehdään saavat pian kehittää suuremman etiketin jotta kaikki lisäaineet mahtuisivat luettavassa muodossa mukaan.
Se mihin kiinnitin huomioni oli, kun pullon avaa, 1.5 l, se on juotavaa vain noin 3 päivää! Se siitä ja X-tra juomat. Meille niitä ei enää tule.

Istun nyt rakentamassani kesäkeittiössä, Kurren Saluunassa. Ja mihin huomioni nyt kiinnittyy on aivan ensin kolmeen asiaan. Tänne pitää saada kiinteä sähkölinja. Nyt roikka on jossain muualla. Kannettavani ei kauaa tykkää toimia akulla. WLAN verkko ei näköjään pelitä tänne asti, - noin vajaat 50 m, joten asema on siirrettävä parempaan paikkaan - tai sitten pitää ostaa uusi - eli tehokkaampi. Sitten kolmanneksi, nyt pitää tehdä ne ikkuna luukut. Näin iltapäivällä aurinko paistaa pöydälle ikävällä tavalla.
PS. Kävin sisällä ja muutin tukiaseman paikkaa - ja avot - ny se sit pelittää :)

Kurren Saluuna on viimeistelyä vailla, yhden jos toisen asian osalta. Niin, ja sitten on se muuraus jonka jo aloitin. Sain itse rungon valmiiksi ja varsinaisten tulisijojen teko on edessä. Grilli tietenkin jossa voi tehdä vaikka loimu lohta, grillata tulen (hiilloksen) päällä kanaa tai lammasta jne. Ja "savustuslaatikko". Suurin ja haastavin on sitten kivi uuni - pizza uuni. Siihen minulla on oivallinen ohje. Se, kuten muu muuraus taitaa siirtyä vuoden 2010 keväälle, sillä aloittelin jo uutta projektia. Jatketaan nyt grillausta kaasu grillillä johon latasin sopivasti vulkaanista kiveä.

Uusi projekti
Niin, tuo uusi projekti on jo aluillaan ihan mukavasti, sokkelin osalta. Sitä kaivaessa on tullut hiki ja olo on ollut kuumuudessa kuin tekisi töitä krapulassa. Yritän viedä sitä eteenpäin kunnialla lapiolla ja kottikärryllä vuokraamatta mini kaivuria.
Kyseessä on tavallaan korvaava osa ulkorakennukseen. Se on nyt hieman pieni, kuten kuvasta näkee, puran sen pois, ja uusi osa tulee olemaan jonkin verran laajempi. Pituutta tulee 5.4 m ja leveyttä tuollaiset 7.2 m. Siten neliöitä olisi reilut 38. Käyttötarkoitus tulee olemaan "puusepän verstas". Sen jälkeen rakennan siihen liittyen autokatoksen, parille autolle. Ainakin BX sitikallani jonka kunnostan perin pohjin saaden lopulta uuden maali pinnan. Epäilijöille se tiedoksi että nuorempana olen maalannut eräänkin auton kokonaan ja paikannut. Auto pääsee muuten muutaman vuoden kuluttua museorekisteriin.
Seuraavaksi puran jäljelle jäävän rakennuksen katon ja teen uudet kattotuolit. Tuolloin autokatos saa varsinaisen katon ja siitä tulee sitten lämmin tila. Nyt siitä tulee tavallaan "laavu" tyyppinen, talveksi väliaikaisella katolla.
Jonnekin tulee sitten vielä se puu liiteri - mutta mihin?

Mainitsin jo skannailleeni vanhoja kuvia. Lopuksi liitteeksi yksi kuva autostani Jenkeissä. Sillä tuli ajettua joitakin maileja. Meidän mutkateillä veikkaan sen synnyttävän "merisairautta" ja etsiytyvän mielellään metsähallituksen puolelle.

Kyseessä on Lincoln Continental (Town) Coupe, ja 6.6 litran (460) V 8. 4 ovisia oli joka lähtöön mutta näitä 2 ovisia oli harvemmassa. Vuosiluku muistaakseni oli -76. Ja sitten kaikki herkut mitä tuolloin voitiin autoon asentaa., ja nahkainen sisustus sekä Cartier kello (joka ei toiminut). Vastaavan auton myynti ilmoitus tästä.

Tämä malli maksaisi nykyään jopa jenkeissä ison pinon taaloja. Edellisen linkin auto kuitenkin vain 15 k.