Tapaus paikallisessa Osuuskaupassa

Kuva: Meikäläisen metsästä, ja kokemukseni tänään; oli kuin "metsästä". (Klikkaa kuvaa täysikokoiseksi).

Menin vauhdilla paikalliseen Suur-Savon Osuuskauppaan, Juvalla tekemään muutamia pienempiä ostoksia.
Olin juuri punnitsemassa, liekö tomaatteja kun itseäni paljon vanhempi, aistillisesti pukeutunut harmaapäinen nainen pyysi anteeksi, hyvältä herralta - ja luvan saada kysyä yhden kysymyksen.

Ajattelin heti mitä se nyt puuhastelee - etuilinko vaa-alle, vai mitä. Olin juuri vetänyt kaljut päänuppiini ja lyhentänyt parran kunnolla, päällä likaiset remontti farkut ja collage jonka peitin hieman puhtaammalla pusakalla. Toinen syy pusakalle oli saada paikka lompakolle ja kännykälle. Todella laiha kroppani, vain noin 110 kg voi saada vanhat mummot puheliaaksi, etenkin jos etuilee, no se siitä, nainen puhuttelee minua.

Tuo teidän kuulolaite, kysyisin siitä.

Minulla oli Nokian hilavitkutin korvassa, sanka puomilla, joka toki oli sisällä.

Onko se hyvä, kuuleeko sillä hyvin. Miehelläni kun on sellainen ongelma ettei oikein kuule kuten pitää, oli invaliidiliitossa mutta heti kun tuli kotiin se lakkasi toimimasta kuten pitää, - ja kun sillä on sellainen oma tahto - kuten vanhemmilla miehillä on - se tahdo kuunnella minua kun sanon että menee udelleen ja ottaa uuden ei tahdo toteutua, hän on sotaveteraani ja kuulo meni jo sodassa, sillä on oikeus kuulolaitteeseen....
Kuuluuko puhe hyvin teidän laitteella - varmaan kuuluu kun se on niin paljon suurempi... on se niin hyvä...

Kun pääsin lopulta väliin ... Savolaiset kun pääsee puhumisen alkuun ei välikommentille ole sijaa... sanoin sitten että ei se kuulokkeeni sellainen ole, se kun on liitetty matkapuhelimeen. Jo laki vaatii että puhelimeen ei saa puhua kun ajaa autoa, ja todella, tällä kaikki kuuluu paremmin.

Nainen meni ihan noloksi, katsoi alas ja pyysi anteeksi, - nolostumisen näki...
Nyt hän jatkoi, kuten aikaisemmin - Savoksi - mitä en todellakaan osaa vaikka äitini on Savosta - enkä muista matkia / toistaa sitä.

Voi tokkiinsa, mitä minä nyt menin tekemään, ihan ihmetyttää mitä taas tuli suustani tuotua ulos, pyydän niin kovasti anteeksi että häiritsin teitä moisella asialla, ja ihan turhaa, mutta kun tuo minun mieheni ei kuule kuten kunnon immeiset, ja sitten sillä on se oma tahto eikä kuule mitä vaimo sanoo....
... voi tokkiinsa, pyydän vielä anteeksi että teitä näin häiritsin...

Toppuuttelin häntä että ei se mitään, sitä sattuu - ja sanoin että sama vika on myös minulla joka ei aina kuule mitä vaimo sanoo.... ja silleen.