keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Rentoutuminen addiktion kautta

Rentoutuminen addiktion kautta

Aikoinaan jolloin Internet oli aivan jotain muuta mitä se nyt on, niin silloin kukaan ei edes uneksinut katsovansa "elokuvia" netin kautta. Ne jotka siihen "uskoivat" eivät edes uskoneet itseensä ja siihen mahdollisuuteen.
Se oli uskoa tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin kuten Star Trek elokuvien kummajaisiin tietäen todellisuuden ja fiktion eron. 
Nyt sellainen tietty "fiktio" on todellisuutta.  Jo muutaman vuoden ajan se, tuo fiktio on ollut todellisuutta - etenkin niille joilla on hiemankaan nopeampi nettiyhteys.

Itse seuraan yhden megasella http://www.justin.tv/ kanavaa - ja 90% niitä "Star Trek" tyyppisiä fiktioita, kuten Stargate ym. Se on rentouttavaa vaikka nykyään kaikki ovat vain uusintoja. Väliin mahtuu jotain joita en ole nähnyt.
Kun tympii nuo uusinnat vaihdan kanavaa HIstory This  … tai totuus kanavaan tai vain kuuntelen musiikkia.

Se sellainen on tavallaan huumetta ja itse asiassa addiktio kuten alkoholi esimerkiksi stressiin. Sitä vain antautuu niiden kautta turhuuteen ja odottaa saavansa rentoutusta niin sanottuun pahaan oloonsa.
Se itse asiassa on tavallaan kuten/kuten itsemurha.
Oman pahan olonsa voi muuttaa  suggeroimalla itsensä vaikka siten että kaapii suuhunsa rapealla kaurakaksillä kermajäätelöä jossa on mahottoman hyvää hilloa - ja kermavaahtoa!
Ei ainakaan tule krapulaa ja masennusta.

Aikoinaan oma rentoutumiseni on ollut kirjoittaminen - joko suoraan ns. tajunnanvirtaa, eli fiktiota tai keskitetysti "tiede perusteista" historiaan liittyvää kaikella mahdollisella liitekirjoituksella. Melkein valmista on jopa syntynyt - jopa kirja sarjaan.
Jos löydän hyvän "kustannustoimittajan - EI KUSTANTAJAA siis - saatan julkaista ne oma kustanteena. Ongelma on Suomen kieleni.

Liitteet eivät alkujaan kun  kirjoitin tulleet Internetistä - niitä ei vain ollut - ei ollut edes Internettiä! 
Käytössäni oli vain ja  ainoastaan kirjat - ja niitä minulla oli, metri kaupalla eikä mitään turhuutta, ja ne kaikki on luettu. Ilman sitä että ne oli luettu ei voinut referoida mihinkään.
Nyt Internetin kautta löytää helposti sen "pienen jutun" lähteestä josta ei tiedä mitään eikä ymmärrä sitä, sen todellista tarkoitusta Kirjoittajan ajatuksesta.
Minulle se on ohjaus siihen mitä olen lukenut - kirjaan joka vielä on hyllyssäni... tai kirjaan minkä pitäisi ostaa.

Missä me olemme?
Mistä menemme minne?
Mihin uskomme ja mihin emme?
Siirrytään asiaan
Niin, siirrytään asiaan - jos enää muistan sen. 
Olen alkanut kaipaamaan aikoja kun avasin tietokoneen vain siirtyäkseni tekemääni kirjoitukseen ja jatkamaan sitä.
Alkuun kirjoitusteni  luku viimeisten osien kohdalta  - ja sitten niiden jatkaminen - se vei useita tunteja ….

Nyt ajattelen että niitä tunteja ei ole , ja mitä teen edellyttää vähintään useita tunteja, kun niitä tunteja ei ole, en tee mitään - taiteilijan vapaus,
ja sitten vietän useita tunteja katsomalla netistä elokuvia vaikka niiden laatu on 1 meg yhteydellä mitä on.
Melkoinen paradoksi!!!

Mitä edellä kirjoitin?
PALJON JA EI MITÄÄN. Se on kuin kuuntelisi netistä Helmut Lotti'a, ja mitä ikinä hän laulaa - se …. se vain --- sitä haluaa lisää, ja lisää ja paremmilla laitteilla…. silti samalla sitä ei kuitenkaan jää koskaan kaipaamaan... eikä niitä laitteita.
Siis minä. Toisaalta -- Helmutin Saksa ja Ranska ovat jotain niin "selkeää" että sitä TODELLA (minä) voi jopa ymmärtää.
Helmut Lotti löytyy helposti http://www.youtube.com video palvelusta.

Ja mitä itse asiassa yritän sanoa?

Ole oma itsesi?
Usko itseesi?

Juu - minä teen sitä kaikkea ...!!!
Kuitenkin ... en tee mitään...
Samalla teen enemmän mitä kukaan uskoo voivan tehdä....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti